Fisker, småbruker, hvalguide og kulturaktivist Lauri Pietikäinen er en kjent skikkelse i Øksnes i Vesterålen. Han er også en av få finlendere i Norge som har hivet seg med i kommunepolitikken. KUVA LIISA KOIVULEHTO

Fisker, småbruker, hvalguide og kulturaktivist Lauri Pietikäinen er en kjent skikkelse i Øksnes i Vesterålen. Han er også en av få finlendere i Norge som har hivet seg med i kommunepolitikken. KUVA LIISA KOIVULEHTO

 

Kalastaja-pienviljelijä, valasopas, bloggari, pöytälaatikkokirjailija, kansalaisaktivisti – ja nyt myös kunnallisvaaliehdokas.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Lauri Pietikäinen (56) on yksi harvoja suomalaisia, jotka ovat lähteneet mukaan norjalaiseen kunnallispolitiikkaan.

Kunta on rannikkokunta Öksnes Vesterålenin luoteisreunalla ja puolue on SV.
– Miksi lähdit mukaan kunnallispolitiikkaan? Oletko ollut ennen kunnallispolitiikassa?
– En ole aiemmin ollut mukana kunnallispolitiikassa, en Suomessa enkä Norjassa. Läksin nyt mukaan huomatessani pohjoismaisen solidaarisen yhteiskuntamallin olevan työelämän osalta murenemassa ja päätösvallan varsinkin työelämässä luisuvan yrityksille ja yksityiselle työnvälitysbisnekselle, Lauri Pietikäinen kertoo.
Puolueen valinta oli aika helppo sillä löytyi puolue mikä tukee vanhoja arvoja.
– Nuorena olin mukana opiskelijapolitiikassa, esimerkiksi oppikoulussa olin 70-luvulla mukana Suomen kansan demokraattisen liiton touhuissa muunmuassa järjestämässä mielenilmauksia ja kampanjoita Vietnamin sotaa ja  Chilen sotilasvallankaappausta vastaan. Siihen aikaan teiniliittokin oli voimissaan. Myöhemmin hieman rauhoituttuani – heh heh! – olin mukana myös Keskustan opiskelijapolitikkassa kunnes löysin vaikutusmahdollisuuteni kansalaisjärjestöissä ympäristöliikkeen ja rauhanliikkeen parissa.
– Oikeastaan SV on paluuta juurilleni. Olin mukana SV:n sisarpuoleen SKDL:n nuorisotoiminnassa jo Suomen aikoinani. Taustani on maalaisliittolaiskeskustalainen koti ja arvoni lähellä sekä alkiolaisia että sosialistisia. Kun kommunismin käytäntöön soveltaminen  tuolla itänaapurissa ei oikein onnistunut ja kommunismi aatteena joutui uudelleenarvioinnin kohteeksi solidaarisuus kuitenkin säilyi.
–  Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan. Robin Hoodin päiväys ei vanhene, Pietikäinen kiteyttää.

.
Kyläaktivisti
– Oletko aktiivinen muutenkin kuin kunnallispolitiikassa, esim. kansalaisjärjestöissä, ammattiyhdistyksessä, kylätoimikunnassa tms.?
– Olen mukana kalastajakylämme kylätoiminnassa ja maahanmuuttajien sekä mielenterveysseuran yhdistyksissä.Tykkään talkoista ja yhteisöllisyydestä, yhdessä touhuamisesta.
Hän kertoo että yksi viimeisiä herätteitä ja motivaatiokipinöitä ehdokkaksi lähtemiselle on ollut viime vuosien työvoimapolitiikka.
– En voinut seurata sivusta maahanmuuttajien ja sesonkityöläisten hyväksikäyttöä, heidän asemansa tietoista huonontamista ja eriarvoisuuden lisääntymistä.
Tähän hän on jo puuttunut omalla panoksellaan omassa kotikylässään.
–  Kun työnvälitysfirman puolalaisilta kalatehtaan työntekijöiltä perimät asuntolan kiskurivuokrat  tulivat kauttani kalastajien tietoon kalastajat vetosivat tehtaan omistajaan ja painostivat – ja  ehkäpä vihjailivat muualle muuttamisella –  vuokran kohtuullistamiseksi. Välitysfirman oli asiakkaansa eli kalatehtaan pyynnöstä taivuttava kalastajien joukkovoiman edessä.

Solidaarisuus
– Mihin juuri sinä haluat vaikuttaa?
– Haluan tehdä kaikkeni, että kaikki se hyvä, monikulttuurinen Norja, minkä olemme yhteisin ponnistuksin rakentaneet, säilyy. Emme voi talouden ja tehokkuuden nimissä talloa yksittäisiä ihmisiä, eriarvoistaa emmekä rakentaa raja-aitoja ryhmien välille. Emme eristää niitä kaikista haavoittuvimpia kuten sesonkityöläisiä, muista siirtolaisia ja varsinkin pakolaisia. Emme voi olla auttamatta. Meitäkin on autettu. Kunallamme on varaa ottaa ne 40 pakolaista, joiden jotkut katsovat olevan suurikin uhka yhteiskunnallemme. Meillä on varaa suvaitsevaan ja kulttuurisesti rikkaaseen yhteiskuntaan.

Kaikki mahdollista
Pietikäinen on kuudentena SV:n listalla. Kuluneen vaalikauden aikana SV:llä on ollut yksi edustaja Öksnesin  kunnanvaltuustossa.
Norjassa on listavaalit, eli puolue laittaa ehdokaat sovittuun järjestykseen, ja tavallisesti listan alussa olevat tulevat helpoimmin valituiksi. Mutta vaalitapa sallii myös ns. «slengereitä» eli äänestäjä voi antaa henkilökohtaisia lisä-ääniä kenelle tahansa, myös eri puolueiden ehdokkaille.
– Onko sinulla todellinen mahdollisuus tulla valituksi vai oletko «listatäytettä»?
– Minulla on erittäin hyvät mahdollisuudet tulla valituksi henkilöäänillä. Ihmiset tuntevat minut, tietävät touhuiluni ja senkin missä olen poliittisesti. Luulen saavani tukea poliittisen kentän kaikilta laidoilta. Myös ns. poliittisilta vastustajiltani. Tärkeintä on kuitenkin, että puolueemme SV saa nykyisen yhden edustajan seuraksi toisen tai miksei kaksikin uutta jäsentä kunnanvaltuustoon paremman ja pehmeämmän Öksnesin rakentamistalkoisiin.

Omat  kokemukset mukana
– Miten kampanjoit/osallistut vaalikampanjaan, mikä on sinun roolisi, mitä tehtäviä sinulla on ja missä /minkälaisissa tapahtumissa olet mukana?
– Olen ollut mukana laatimassa kunnallisjärjestöllemme siirtolaisia, sesonkityöläisiä ja maahanmuuttajia koskevaa ohjelmaa. Kokemuksistani maahanmuuttajana on siinä työssä ollut kovasti hyötyä. Osallistun muutamiin toritapahtumiin ja otan vaalit ja minulle tärkeät asiat esille ihmisiä tavatessani.