02-ledertegningSe oon jännittäävä nähđä kunka se nyt freistathaan ottaat esile uussii keinoi kainun kielen oppimisessa.
Kainun kielen oppiminen ja opettaminen ei näjes tarvitte olla tyhä tavupainoo, kondisunaalii, paikan kaasuksii ja relatiivipronominiita. Kainun kieltä saattaa näjes oppiit esimerkiksi matematikin avula.

Kanadassa oon nähty ja tutkittu ette ko oppilhaat opithaan matematikkii jollaki muula kielelä ko heiđän äiđinkielelä, het opithaan sitä paremin ko oppilhaat jokka opithaan sitä äiđinkielelä.
Matematikkerit Anita Movik Simensen ja Hilja Huru Ruijan arktisesta universiteetistä Alattiosta testathaan nyt yhessä Kainun institutin kans kunka tämä toimii kainun oppilhaitten kansa. Se oon ajateltu ette tämä olis jatkoo Porsangin kielipesäprosjektille.
Sehän olis oikhein hyvä kaikile ette oppilhaat tällä tavala oppis paremin sekä kainuu ette matematikkii. Eriliikaisesti jos tämä vähentäis kainun oppilhaitten luvun vähentymistä  sen tähđen ko koulu joskus melkein pakottaa oppilhaat valittemhaan matematikin ja kainun kielen välilä.

Saattaisko se käyttäät kainun kieltä muissaki ainheissa? Ruoka- ja tervheysainheissa? Entä taiđetta ja käsitöitä kainun kielelä? Eli naturfaagii?
Mahđolisuuksii oon monnii. Sole ko ajatela uutheen laihiin, uuđela tavala ja lisäksi sinula häyttyy olla inttoo tehđä se.
Se oon tärkkein ette kieli oon käytössä, ei se ole niin nuuka kunka sitä käytethään.
Tietenki oppilhaat tarvithaan kans grammatiikkii ja sannoi mutta ko sie kuuntelet ja puhut, sie opit paremin ymmärtämhään kunka lausheita rakenethaan ja sanoja taivutethaan.
Sie opit kieltä ilman ette se ajattelet tätä.

Siksi esimerkiksi kielikafeeat oon tärkkeet. Sielä kohđattelema toissii, praatima ja opima kieltä. Se oon kaikile hyöđylistä.
Saattaisimmako met kehittäät tätä? Mitä jos tekisimmä sielä jotaki? Keittäisimmä vaikka kaffijuustoo eli kutoisimma kainun kielelä? Tahi kävisimmä kävelemässä? Salvoisimma hirsii?
Se ei tarvitte olla niin vaikkeeta mutta semmoista mistä oon usseimille illoo ja hyöttyy ja mihiin usseimat saatettais osalistuut.

Kainun institutti oon tässä aivan oikheila jäljilä: Heilä oon kielipesäprosjekti, kainuun kielen opetusta vanhiimiile ja nyt matematikkii alakoululaisile.
Met toivoma ette viranomaiset näkis kunka tärkkeet nämä prosjektit oon ja het antais näihiin rahhaa kans sen jälkhiin ko kahđen vuođen prosjekti oon loppu.

Mahđolisuus oppiit kainun kieltä häyttyy anttaat usseemiile nuorile. Heissä oon kielen tulevaisuus. Jos  meilä oon halu elästyyttäät kainun kielen, se häyttyy satsata nuorhiin.