Muumit olivat perheen pienimpien suosikki Suomi 100-juhlaviikonloppuna Oslossa. 100 esinettä Suomesta -näyttely vei museovieraat aikamatkalle itsenäisen Suomen historiaan.
Karoliina Larsen
Tekst og foto
Jono Norjan Teknisen museon ulkopuolella alkoi kasvaa jo hyvissä ajoin ennen ovien avaamista. Suomalainen perheviikonloppu oli saanut lapsiperheet liikkeelle Oslon seudulla syyskuun toisena lauantaina. Ilmassa oli juhlan tuntua.
Suomen Norjan-suurlähettiläs Erik Lundberg ja puoliso Stina Ahlström-Lundberg olivat museovieraita vastassa pääovella kuin presidenttipari Linnan juhlissa konsanaan. Suurlähettiläspari toivotti kolmen tunnin ajan niin pienet kuin isot henkilökohtaisesti tervetulleeksi museoon.
Norjan Team Finlandin suurponnistus, monipäiväinen Suomi 100 -juhlinta, keräsi syyskuussa Tekniseen museoon yleisöryntäyksen. Pelkästään perheviikonlopun aikana museossa kävi 4261 henkeä.
Suomi ja suomalaisuus olivat vahvasti esillä museossa. Leikkinurkkaus oli sisustettu Marimekon tekstiileillä. Siniset ja valkoiset ilmapallot loivat juhlatunnelmaa.
100 esinettä Suomesta -näyttely vei museovieraat aikamatkalle itsenäisen Suomen historiaan. Näyttelyssä on esillä yksi esine jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Näyttelyn ovat kuratoineet Anna Kortelainen ja Pekka Toivanen, ja sen on tuottanut Suomen Viron kulttuuri-instituutti.
Mihin esineen sinulle on suhde, kysyttiin näyttelyn kävijöiltä. Iso liitutaulu täyttyi nopeasti museovieraiden kommenteista.
Pieni pala Suomea Norjassa
Perheviikonlopun yleisömagneetista ei ollut epäilystä. Muumilauluista tunnettu muusikko Benny Törnroos oli matkannut Norjaan konsertoimaan Muumimamman, Pikku Myyn ja Nipsun kanssa. Muumit olivat niin suosittuja, että konserttisali täyttyi nopeasti. Muumifanien onneksi ohjelmaan lisättiin ylimääräinen konsertti kahden suunnitellun lisäksi.
Suomalais-norjalainen pariskunta Katri Karjalainen ja Anders Nergaard olivat tulleet museoon 3-vuotiaan Sirin ja viisiviikkoisen Idan kanssa. Katri Karjalainen kertoo olleensa pienestä asti muumifani.
− On tuplasti hienompaa, kun oma lapsi pääsee näkemään Muumit, hän iloitsi.
Konserttipaikka oli ääriään myöten täynnä, ja perhe sai seisomapaikat lehteriltä. Siri istui isänsä hartioilla ja alun ujostelun jälkeen musiikki tempasi pienen muumifanin mukaansa. Perheen nuorimmainen nukkui tyytyväisenä äitinsä sylissä.
Karjalainen kehui sitä, että Suomen juhlavuosi huomioidaan näyttävästi Teknisessä museossa.
− Tulee kotoinen olo, tämä on pieni pala Suomea Norjassa, Karjalainen sanoi.
Jukka Eerikäinen ja Ada Hoel ohjasivat MeHackit-tekniikkatyöpajaa, jonka lopputuloksena käyttöesineistä syntyi erilaisten äänten sinfonia.
Neljä sukupolvea mukana
Teknisessä museossa oli myös suomalaisia neljässä sukupolvessa. Tuoreet vanhemmat, suomalainen Kaisa Sivonen ja norjalainen Jørn Turmo, olivat tulleet museoon muutaman viikon ikäisen vauvansa kanssa. Mukana oli myös Sivosen Torniossa asuva isoäiti Airi Alatalo ja Helsingissä asuva äiti Merja Sivonen sekä veli Ville Sivonen norjalaisen tyttöystävänsä Kine Rosendahlin kanssa.
Airi Alatalo ja Merja Sivonen olivat matkustaneet Osloon katsomaan suvun uutta jäsentä. Kun Suomi 100 -viikonloppu osui samalle ajankohdalle, valikoitui lauantain ohjelmaksi museovierailu.
Suomalais-norjalainen seurue ihasteli museon juhlahumua. Airi Alatalo ja Merja Sivonen kertoivat olevansa yllättyneitä ja iloisia siitä, että Suomea juhlitaan isosti Norjassa. Suvun nuorimmainen ei vielä ymmärtänyt Muumeista, mutta muumikonsertti oli nostalginen elämys muulle seurueelle. Benny Törnroosin muumilaulut olivat Kaisalle ja Villelle tuttuja lapsuudesta.
Myös 100 esinettä Suomesta -näyttely teki vaikutuksen läpileikkauksella Suomen historiaan.
− Etenkin valkoinen anorakki talvisodan ajalta teki vaikutuksen. Sota ei loppujen lopuksi ole niin kaukana, Merja Sivonen mietti.
Anders Nergaard ja Katri Karjalainen olivat tulleet museoon tyttäriensä Sirin ja Idan. Kolmevuotias Siri odotti innoissaan Muumien tapaamista.
Tavoitteena sytyttää kipinä
Museossa oli myös mahdollisuus osallistua erilaisiin suomalaisiin työpajoihin. Suomen muotoilu SuoMun työpajassa lapset ja aikuiset pääsivät rakentamaan tuolin prototyyppejä. Innokkaita riitti, ja työpajassa kävi melkoinen hulina.
Työpajan vetäjät Klaus Aalto ja Saga Santala kertoivat, että ideana oli näyttää, miten muotoilun prosessi toimii.
− Työpajassa lapset oppivat kokeilemisen kautta. He pääsevät ideoimaan ja ratkaisemaan ongelmia, Aalto ja Santala kertoivat.
Työpajan seinälle oli heijastettu kuva suomalaisesta muotoiluklassikosta, Aalto-jakkarasta.
− Suomi 100 -juhlavuosi näkyy myös materiaaleissa. Käytettävissä on muun muassa puuta ja huopaa, Aalto ja Santala kertoivat.
MeHackitin koodityöpajassa keskityttiin tekniikkaan ja musiikkiin. Jukka Eerikäinen ohjasi työpajaa yhdessä norjalaisen Ada Hoelin kanssa. Työpajassa lapset oppivat, kuinka tehdään erilaisia ääniä ja musiikkia. Äänet syntyivät suomalaisista arkisista muotoiluklassikoista kuten kauhoista ja kattiloista, mukeista ja kulhoista, joihin oli kiinnitetty pieniä moottoreita.
− Tavoitteena on sytyttää lapsissa kipinä ja saada heidät kiinnostumaan, Eerikäinen ja Hoel kertoivat.
Työskentely lasten kanssa oli molempien mielestä erityisen palkitsevaa.
− Harvoin näkee sellaista innostusta kuin mitä lapsilla on, he pohtivat.
Muusikko Benny Törnroos, Muumimamma, Pikku-Myy ja Nipsu olivat lauantain yleisömagneetit.
Suuri kasvupotentiaali
Satavuotista Suomea juhlittiin Teknisellä museolla myös jo ennen perheviikonloppua. Torstaina 7. syyskuuta Suomen Oslon-suurlähetystö ja Finpro järjestivät Reboot Neighbour -seminaarin yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Elinkeinoelämän seminaarissa aiheena olivat Suomen ja Norjan väliset liikesuhteet.
Suurlähettiläs Erik Lundberg totesi seminaarin aluksi, että kauppa Suomen ja Norjan välillä on yhä varsin vähäistä muihin naapurimaihin verrattuna.
− Voisiko syynä olla, että emme tunne toisiamme tarpeeksi hyvin. Paras tapa tutustua maahan on matkustaa sinne. Toivon, että mahdollisimman moni matkustaisi Suomeen, Lundberg rohkaisi seminaarin osanottajia.
Seminaarissa puheenvuoron pitivät ulkomaankauppaministeri Kai Mykkänen, NHO:n johtaja Kristin Skogen Lund, Nordic Choice -hotelliketjun perustaja, hotellimoguli Petter Stordalen, koomikko André Wickström ja tulevaisuusvisiönääri Alf Rehn.
Näyttely auki jättisaksilla
Lapset saivat museosta lähtiessään mukaansa Suomi 100 -ilmapallon. Suurlähetystön ja kulttuuri-instituutin tiimi täytti pelkästään lauantain aikana lähemmäs 1000 ilmapalloa.
Seminaaripäivän päätökseksi museolla järjestettiin 100 esinettä Suomesta -näyttelyn avajaiset. Kulttuuriministeriön valtiosihteeri Bård Folke Fredriksen iloitsi siitä, että norjalaiset pääsevät tutustumaan Suomen historiaan ja kulttuuriin esineiden kautta. Hän oli tyytyväinen, että Tekninen museo nostaa esille ajankohtaisia teemoja, kuten satavuotiaan Suomen historian. Fredriksen kiitteli myös Suomalais-norjalaista kulttuuri-instituuttia hyvästä työstä, jota instituutti tekee Norjassa.
Näyttely avautui virallisesti, kun valtiosihteeri Bård Folke Fredriksen yhdessä suurlähettiläs Erik Lundbergin kanssa leikkasi nauhan valtavilla Fiskarsin saksilla.
Avajaisseremonian musiikista vastasi Tor Tveite harmonikkansa kanssa. Hän esitti Marionin Tipi-tii-euroviisubiisillä ja haastoi yleisön tutustumaan näyttelyyn. Tipi-tiin esitysvuoden Euroviisuissa sai selville etsimällä näyttelystä Fiskarsin mehulingon. Oikea vuosi oli 1962.
Suomi-teema sai jatkoa myös perjantaina 8. syyskuuta, jolloin Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti järjesti koulutuseminaarin. Seminaarin aiheena oli esteettisten aineiden rooli kouluissa ja se, miten ne ovat sidoksissa innovaatioihin ja yhteiskuntakehitykseen.
100 esinettä Suomesta -näyttely on esillä Teknisessä museossa 29. lokakuuta asti. Näyttelyyn voi tutustua myös internetissä www.100objects.fi.
