Av Hilja Huru i Norske Kveners Forbund – Ruijan Kveeniliitto
Rakas kainulaiset!
Viimi vuosi oli aktiivinen, jännittäävä ja monipuolinen. Met tappelimma ja saima sekä voittoja ette pettymyksiä.
Se oli iso pettymys ko hallitus ei halluu ette kväänin kielen nostethaan ylemälle tasale Europan kielisjartterissa, vaikka vaatimus oon saanu tavustale ison joukon.
Se oliki iso pettymys ko hirmu vanhan tervahauan särjethään Alattiossa. Jos kaikkiin vanhiimat kvääniitten kulttuurimuistot ei ole arvokkhaat viranomaisile, het annethaan meile signaalin ette meän kulttuurila ei ole mithään arvoo!
Jättäkkää tervahauan rauhaan!
Viimi viikkona se oli jouluaatto Ryssässä, ja kolttasaamelaisilaki, meän nepuila öystässä. Kvääniitten suku oon iso: Met olema sukulaiset Saamen, Karjalan ja monen suomalais-ugrilaisen kansan kans – ja tämä antaa meile voimaa!
Vuona 2015 tornionlaksolaisten, lantalaisten ja kvääniitten yhtheistyö lujeni Ruijassa, Ruottissa ja Suomessa.
Yhtheistyö oon tärkeä ko halluuma saa’a kielen ja kulttuurin oikeuksiita.
Met kväänit emmä ole koskhaan saanheet mithään ilman. Joka voitto oon ollu kovan työn tulos -meän oman työn ja meän esivanhiimitten kovan työn.
Jos emmä tehe työtä, meän kielen ja kulttuurin hävitethään.
Onneksi oon monta ihmistä jokka tehhään ison työn kväänin kulttuurin puolesta monessa paikassa.
Onneksi oon monta kyllää missä piethään kielikursii ja kielikaffiloita.
Onneksi meilä oon tärkeät ja isot kväänin festivaalit Pohjas-Tromssassa ja Pyssyjoessa.
Onneksi meilä oon Kainun institutti, Haltiin kväänisentteri, Omasvuonon kielikeskus, Ruijan Kaiku ja Ruijan kväänimuseumi.
Onneksi meilä oon aktiiviset ja nerokkhaat kvääninuoret, jokka oon olheet kväänin luusit nuortenkoululaisile viimi vuona.
Onneksi meilä oon monta raavasta miestä ja vaimoa jokka työtelhään kielimallina ja esikuvina ja menttorina lapsile lastentarhaassa ja studentiile universiteetissä.
Kiitos paljon teile kaikile!
Vuona 2016 meile tullee uusia haastheita. Uuet työpaikat oon ushein tärkeämmät ko kainulaisten perintheet ja kulttuurimuistot. Kväänit oon nähnheet kunka heän maholisuus perinteisheen luonon käytthöön pienenee ja pienenee.
Met olema nähnheet kunka vähän arvokkaina viranomaiset piethään kainulaisten kulttuurimuistoja.
Meän kieli ei melkkein kuulu eikä nä’y meediassa. Tänäki vuona saama nähhä kunka met yhä ja yksin saama tapela meän sydämen asian, meän kielen, puolesta, ilman ette hallitus halluu ymmärtää kunka dramaattinen asian tila oon.
Mutta met olema saanheet kans appuu, tukkee ja kuurtoo. Kiitos!
Met kväänit olema ko ämmänkukka, met olema kestäävät ja pystymä hengissä!
Yhessä met pystymä!
Onnelista uutta vuotta teile kaikile!!
______________________________________
Kjære kvener!
Fjoråret var et aktivt, spennende og mangfoldig år. Vi har kjempet, fått noen seire og noen skuffelser.
Det var en stor skuffelse at regjeringen ikke vil løfte kvensk språk opp ett hakk i det Europeiske språkcharteret, til tross for at støtte til dette har kommet fra en temmelig stor gruppe støttespillere.
Det var også en stor skuffelse at de skal ødelegge en meget gammel tjæremile i Alta. Dersom de eldste kvenske kulturminner ikke har en verdi for myndighetene, gir de oss et signal om at kvensk kultur ikke har noen verdi!
La tjæremila leve!
I forrige uke var det julaften hos russerne, og også hos skoltesamene, våre søskenbarn i øst. Kvenenes krets av beslektede folk er stor: vi finner våre slektninger hos samene, karelerne og mange andre finsk-ugriske folk. Det gir oss styrke!
I året som har gått har samarbeidet mellom tornedalingene, lantalaiset og kvenene i Norge, Sverige og Finland blitt styrket.
Samarbeidet er viktig for språket, for kulturen og for kvenenes rettigheter.
Vi kvener har aldri fått noe gratis. Enhver seier er et resultat av hardt arbeid. Vårt harde arbeid, og våre forfedres harde arbeid.
Uten alles innsats forsvinner vårt språk og kultur.
Heldigvis gjør mange mennesker mange plasser et stort arbeid for kvensk kultur.
Heldigvis er det kurser i kvensk og språkkafeer i mange bygder.
Heldigvis har vi viktige og store festivaler i Nord-Troms og i Børselv.
Heldigvis har vi Kvensk institutt, Halti kvenkultursenter, Storfjord språksenter, Ruijan Kaiku og Ruija museum.
Heldigvis har vi aktive og dyktige ungdommer, noen som har vært kvenske loser i videregående skoler i året som har gått.
Heldigvis har vi menn og kvinner som er språkforbilder i barnehager og mentorer for språkstudenter.
Tusen takk alle sammen!
2016 blir et år med nye utfordringer. I ny industri settes hensynet til nye arbeidsplasser opp mot hensynet til tradisjonsnæringer og kulturminner. Kvener opplever at deres mulighet til tradisjonell bruk av naturen stadig innskrenkes.
Vi har sett at verdien til kvenske kulturminner kraftig nedvurderes.
Vårt språk er nesten usynlig i media. Vi går inn i nok ett år der vi kvener alene strever med å ta vare på hjertespråket vårt, uten regjeringens forståelse for hvor dramatisk situasjonen er.
Men vi får også støtte, takk til dere som støtter oss!
Vi kvener er som løvetannen, vi er hardføre og overlever.
Yhessä met pystymä! Sammen kan vi!
Onnelista uutta vuotta teile kaikile!! Godt nytt år alle sammen!
Trackbacks/Pingbacks