952 vahvistanut jäsenyytensä seurakunnassa

.

Itsenäisyyspäivään mennessä 952 suomalaista oli vahvistanut jäsenyytensä Norjan suomalaisessa evankelis-luterilaisessa seurakunnassa. 

– Tilanne on uusi ja erikoinen kaikille. Emme halua pakottaa ketään, mutta haluamme korostaa että vahvistamalla jäsenyytensä seurakunnassa voi vaikuttaa siihen että Norjassa on olemassa suomalainen kirkollinen tukiverkko. Jos ei itse tarvitse tukea, on ehkä joku toinen joka tarvitsee, seurakunnan pappi Anssi Elenius toteaa.
Hän uskoo ja toivoo määrän nousevan vuoden loppuun mennessä.
Ennen joulua seurakunta järjestää, yhdessä eri paikkakuntien suomalaisyhteisöjen kanssa toistakymmentä adventtihartaus-,  joulumessu- tai joululaulutapahtumaa «Kauneimmat joululaulut».  Seitsemällä paikkakunnalla tilaisuus on jo pidetty.  Tulevat tapahtumat ovat 13.12. Kirkkoniemessä, 14.12. Båtsfjordissa, 15.12. Vesisaaressa, 16.12. Lemmijoessa ja 18.12. Oslossa.

Uusi vetoomus tulossa
– Marraskuun alkuun mennessä olimme saaneet vahvistuksen noin 700 jäseneltä. 80 prosenttia vastauksista tuli palautekuoressa ja 20 prosenttia sähköisesti, Anssi Elenius kertoo.

Kuukausi myöhemmin vahvistuksia oli tullut 952.
– Se on kuitenkin alle neljännes entisestä jäsenmäärästä! Mistä saadaan ensi vuonna varat seurakunnan toimintaan?
–  Seurakunnalla on säästöjä, ja lähivuosien toiminta ei ole uhattuna. Pitkäaikaista tuen notkahtamisesta emme kestä, mutta uskon että jäsenmäärä nousee. Aiomme lähettää pian uuden kirjeen, jossa perustelemme asiaa. Ruotsalaisilla ja islantilaisilla on sama ongelma: Ihmiset ovat tottuneet olemaan kirkon jäseniä ilman että täytyy tehdä mitään aktiivisesti. Tähtäämme siihen että vähintään 50-60 prosenttia nykyisistä jäsenistä vahvistaa jäsenyytensä. Silloin toiminta olisi turvattu nykyisellä tasolla.
– Valtio vaatii nimilistat 1.1.2017. Miksi ensimmäisessä kirjeessä ei ole päivämäärää mihin mennessä jäsenyys pitäisi vahvistaa?
– Se on jätetty pois tarkoituksella. Emme halua painostaa ja vahvistusten kerääminen jatkuu ensi vuoden puolella, mutta vuoden 2017 tuki perustuu 1. tammikuuta mennessä tulleisiin vahvistuksiin. Jokin päivämäärä olisi kuitenkin ehkä hyvä laittaa, Elenius pohtii.
Seurakunnan nettisivuilla finskekirken.com on runsaasti tietoa asiasta, mm.  vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin sekä upea kaavio erilaisista elämäntilanteista: kuuluu tai ei kuulu Norjan tai Suomen kirkkoon, tai kuuluu johonkin muuhun uskonnolliseen tai elämänkatsomukselliseen yhteisöön –  ja miten menetellä jos haluaa vahvistaa jäsenyytensä Norjan suomalaisessa seurakunnassa.

Voimavara
Hän kertoo että vastaisuudessa seurakunta aikoo lähettää Norjaan muuttaville suomalaisille kirjeen, jossa toivotetaan tervetuloa Norjaan ja kerrotaan kirkollisesta tukiverkosta ja että jos haluaa että seurakunta on olemassa, sitä pitää tukea liittymällä. Seurakuntaan tai muuhun uskonnolliseen tai elämänkatsomukselliseen yhteisöön kuuluminen ei maksa mitään, ja vero on Norjassa kaikille sama, kuuluu sitten kirkkoon tai on kuulumatta.
– Uskonnollisuus on tärkeä voimavara yhteiskunnassa, Elenius sanoo.
– Inhimillisyydelle avoin yhteiskunta tukee organisoitua uskonnollista ja elämänkatsomuksellista toimintaa. Vaikka evankelis-luterilaisuus on Norjan valtionuskonto, valtio kuitenkin tukee kaikenlaista uskonnollisuutta eli se on moniuskonnollinen ja elämänkatsomuksellisesti avoin. Se tukee uskonnollisuutta samoin kuin urheilua, kulttuuria ja vähemmistöjä – hieno asia! Elenius kehuu.

Sama vaatimus kaikille
Aikaisemmin tänä vuonna Norjan valtio ilmoitti että saadakseen valtionapua myös pohjoismaisten seurakuntien on esitettävä jäsenlistat, jotka perustuvat jäsenten omaan ilmoittautumiseen. Tähän asti suomalaisella, ruotsalaisella ja islantilaisella seurakunnalla on ollut oikeus merkitä jäsenikseen Norjassa asuvia näiden maiden kirkkoon kuuluvia kansalaisia, ilman että heiltä oli vaadittu omaa ilmoitusta. Aikaa jäsenrekistereiden tekemiseen annettiin noin puoli vuotta.
Valtiontuen saamisen ehtona oleva, omaan aktiiviseen ilmoittautumiseen perustuva jäsenrekisteri on koskenut Norjan muita uskonnollisia tai elämänkatsomuksellisia yhteisöjä jo monta vuotta. Pohjoismaiset kirkot ovat olleet eriasemassa, mutta ensi vuoden alusta lähtien kaikki on nyt laitettu samalle viivalle.
Ensi vuoden valtionavut määräytyvät 1.1.2017 jäsenmäärän perusteella.

Avoin uudelle
Suomalaispappi kävi marraskuussa työmatkalla Porsangissa ja pistäytyi samalla reissulla Tromssassa tapaamassa Pohjois-Hålogalandin piispaa Olav Öygaardia sekä Tromssan ruijansuomalaisen yhdistyksen väkeä.
Hän tutustui myös suomalaiseen valasoppaaseen Lauri Pietikäiseen, joka heitti idean valasmessusta kesällä Vesterålenin Stössä.
– Stössä on vanha kirkko, sinne kaiuttimista valaan ääniä ja sitten messu merellä, Pietikäinen maalaili.
Elenius tarttui heti ideaan ja alkoi katsella kalenteriaan.
– Se voisi sopia juhannuksen jälkeen? Vesisaaressa on 18. kesäkuuta siirtolaispatsaan 40-vuotispäivät ja sen jälkeen erilaisia Suomi 100 vuotta-tapahtumia, hän kertoi.
Oslossa hän suunnittelee ottavansa yhteyden myös Oslon seudun kveeniseuraan.