Daniel Karvonen (Kuva: Liisa Koivulehto)

 

«Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen» – Amerikan- ja kanadansuomalaiset alkoivat juhlimhaan 16. marsikuuta jo 1950-luvula.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

– Se oon Pyhän Urhon päivä – St. Urho’s Day. Ensistä se oli tyhä vitsi mutta siitä tuli perinne, Tromssan universiteetin suomen kielen lektori, amerikansuomalainen Daniel Karvonen muistelee.

– St. Urho’s day oon tehty samasta syystä ko Kväänikansan päivä: Amerikansuomalaiset halusivat näyttäät ette het oon olemassa. Se oon koko poengi. Ette tänne oon tullu paljon suomalaissii ja heilä oon paljon jälkiläissii joka paikassa. Se oon muistamispäivä ja juhlapäivä.

Ensin se oli maikuussa, mutta sen siirrethiin.

– Miksi St. Urhon päivä oon justhiinsa 16. marsikuuta?

– Se oon siksi ko irlantilaisten St. Patrikin päivä oon 17. marsikuuta. Se näkkyy ja kuuluu, ja koko Amerikka laittaa jotaki vihristä päälle. Suomalaisetki haluthiin näkkyyt ja juhliit, Karvonen muistelee.

«Pelasti Suomen viinitarhat»

Mutta mikä oon St.Urho? Liittyykö se Urho Kekkosheen?

– St. Urho’s Day keksithiin samhaan aikhaan ko Urho Kekkosen valithiin Suomen presidentiksi. Piian se oli esikuva, Karvonen muistelee.
Muistelus mennee näin:

Amerikansuomalaiset oli vuosikaussii kuunnelheet katheelisena ko irlantilaiset praamathiin Pyhhää Patrikkii joka oli ajanu kärmheet pois Irlanista. Vuona 1956 muutampi amerikansuomalainen mies keksi muisteluksen ette Suomessaki oli ollu tämmöinen mahtaava mies. Suomen viinitarhaat oli pillaantumassa heinäsirkkojen takia, mutta Pyhä Urho tuli ja loitsui

«Heinäsirkka, heinäsirkka, mene täältä hiiteen.» Hän ajatti heinäsirkat merheen ja pelasti viinitarhaat. Pyhästä Urhosta tuli suomalaisten viinitarhaitten ja viinitarhatyöntekkiiköitten suojelija.
Muistelhaan ette suomalainen professori Sulo Havumäki, joka työteli Minnesotassa, auttoi levittämhään tätä muistelusta.
St. Urhon päivän färit oon fioletti niinko viini ja vihrinen niinko heinäsirkka.

Pyhän Urhon oodi

Kielimies Karvonen tykkää Pyhän Urhon oodista.

– Se oon tärkkee. Oodin oon kirjoittanheet amerikansuomalaiset Gene McCavic ja Richard Mattson, justhiinsa het jokka keksithiin St. Urhon päivän. Sen oon kirjoitettu ja se häyttyy lukkeet fingliskaksi, Daniel Karvonen muistelee. «Ode to Saint Urho» mennee näin:

Ooksi kooksi coolama vee
Santia Urho is ta poy for me!
He sase out ta hoppers as pig as pirds.
Neffer peefor haff I hurd tose words!

He reely tolt tose pugs of kreen
Braffest Finn I effer seen
Some celebrate for St. Pat unt hiss nakes
Putt Urho poyka kot what it takes.

He kot tall and trong from feelia sour
Unt ate kala moyakka effery hour.
Tat’s why tat kuy could sase toes peetles
What krew as thick as chack bine neetles.
So let’s give a cheer in hower pest vay
On Sixteenth of March, St. Urho’s Tay.

– «Feelia sour» ja «kala mojakka» oon suomalaisten taikaruokkaa, fiilii ja kalavellii mistä Pyhä Urho oli saanu ihmeeliset voimat, Karvonen muistelee.

Kanadassa ja Suomessaki

Karvonen meinaa ette St. Urhon päivää juhlithaan ainaki Minnesotassa, Michiganissa. Montanassa, Oregonissa ja Kanadan puolela Ontariossa. Hän itte oon viettäny sitä lapsena.

– Silloin piethiin puhheita ja tarjothiin hyvvää ruokkaa. Amerikansuomalaisila ei ole ommaa flakkuu eikä St. Urhon päivhään liity mithään erityistä ruokkaa eli programmii, hän sannoo.
Suomessa Turun universiteetin folkloristikan oppiijat oon juhlinheet sitä vuesta 1987.