Suomalainen Anu Fredrikson on johtanut Arktisen talousneuvoston sihteeristöä vuoden verran.
Arctic Economic Council (AEC) ble etablert i 2014. Det skal legge til rette for økt næringsutvikling i det panarktiske området. Anu Fredrikson fra Oulu har ledet sekretariatet i Tromsø siden i 2016. KUVA: MIKKO LEINONEN
Mikko Leinonen
Suomi on 2014 perustetun Arktisen Talousneuvoston (Arctic Economic Council, AEC) puheenjohtajamaa 2017-2019. Anu Fredrikson on toiminut neuvoston sihteeristön päällikkönä noin vuoden verran. Fredriksonin arktisen alueen asiantuntemus on kehittynyt muun muassa poliittisen neuvonantajan tehtävissä Suomen Norjan suurlähetystössä.
– Aloitin suurlähetystössä aluksi harjoittelijana vuonna 2006. Vaihtelevat tehtävät pitivät minut siellä lähes kymmenen vuotta. Viihdyin poliittisena neuvonantajana hyvin, ja aikaan Oslon suurlähetystössä sisältyy työskentely kolmen eri Suomen suurlähettilään kanssa. Muistelen tätä aikaa kiitollisuudella, ja se antoi minulle vahvan ammatillisen perustan nykyiseen tehtävääni, hän kertoo.
Oslossa Fredriksonin työnkuvaan kuului tehtäviä politiikan monilta alueilta ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta kehitysyhteistyöhön sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta EU-politiikkaan. Siihen kuului myös työskentely Suomen ja Norjan kahdenvälisten suhteiden ja arktisen ulottuvuuden parissa.
– Taustalla vaikuttaa myös se, että olen kotoisin Oulusta. Pohjoisen ihmisenä arktisen alueen kehittäminen on minulle henkilökohtaisestikin tärkeää.
Arktisen alueen kestävä kehitys
Arktisen Talousneuvoston lähivuosien strategiasta, toimintasäännöistä ja jäsenyysehdoista päätettiin huhtikuussa 2016 Tromssassa. Siellä sijaitsee myös Fredriksonin toimisto. Neuvoston toimialue kattaa koko panarktisen alueen, missä se toimii edistämässä kestävää talouskasvua.
AEC kannattaa kaupan esteiden vähentämistä ja markkinayhteyksien parantamista arktisella alueella ja pyrkii monilla tavoin turvaamaan alueella kestävää talouskasvua. Eräänä sen painopisteenä on arktisen alueen pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Fredriksonin mukaan juuri pk-yritykset muodostatkin arktisen alueen elinkeinoelämän kivijalan.
– Arktisen alueen kestävässä kehittämisessä paikallisen yritysten ja niiden toiminnan olosuhteiden tunteminen on tärkeää, Fredrikson kertoo.
–Tällä on merkittävä yhteys myös pyrittäessä turvaamaan kehityksen jatkuvuutta ja vakautta. Arktisen alueen asukkaina ja edustajina meidän intressiemme mukaista on varmistaa, että alueidemme kehittäminen tapahtuu kestävästi. Jäsenemme edustavat tässä ainutlaatuista paikallis- ja alkuperäistuntemusta. Arktisten alueiden ulkopuolelta tuleville toimijoille paikallistuntemuksen ja alkuperäiskansojen osaamisen hyödyntäminen yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa on tärkeä toiminnan riskejä vähentävä tekijä.
– Tarvitaan lisää tietoisuutta alueen mahdollisuuksista
Fredrikson nostaa esille, että arktisesta alueesta ja sen mahdollisuuksista tarvittaisiin enemmän tietoa niin Suomessa kuin muuallakin. Hän kertoo törmäävänsä työssään usein siihen, että arktinen alue tulee mielikuvissa yhdistetyksi erämaahan ja jääkarhuihin.
– Arktinen alue tietenkin on myös 4 miljoonan ihmisen koti sekä erityisesti Pohjoismaissa myös hyvin kehittynyt alue. Ja esimerkiksi meillä Tromssassa on sellaisia asioita kuin kattava 4G-verkko, toimiva infrastruktuuri, dynaaminen yliopisto ja aktiivinen kulttuuritarjonta. Arktisen alueen ulkopuolella ei kuitenkaan olla usein riittävästi perillä alueesta ja sen monista mahdollisuuksista.
Arktisen Talousneuvoston jäsenet edustavat arktisen osaamisen laajaa kirjoa eri liike-elämän sektoreilta ja maantieteellisestikin. Fredriksonin mukaan arktisen alueen osaamisen suhteen ei kannata pitää kynttilää vakan alla.
– Arktinen osaaminen on meille pohjoisen ihmisille arkista, vaativien asuinolosuhteidemme edellyttämää osaamista. Tätä erityisosaamista ei kuitenkaan aina tunnisteta.
– Yhtenä AEC:n tavoitteena on kehittää yhteistyötä elinkeinoelämän ja akatemian välillä. Miten luonnehtisit tätä toimintanne ulottuvuutta?
– Yhteistyön tiivistäminen akatemian ja elinkeinoelämän välillä on meille erittäin tärkeää. Alueen kestävän talouskehityksen varmistamiseksi on tärkeää, että käytössä on paras mahdollinen teknologinen ja tieteellinen osaaminen.
Uusi koti Tromssassa tuntuu jo kotoisalta
Uusien tehtävien vastaanottamista AEC.ssä ja muuttoa perheen kanssa Pohjois-Norjan Tromssaan Fredriksonin ei tarvinnut harkita pitkään.
– Tämä työ tuli sellaisena mahdollisuutena, johon kannatti ilman muuta tarttua. Nykyiset tehtäväni ovat erittäin haasteellisia ja tarjoavat luonnollisen mahdollisuuden laajentaa Oslossa kertynyttä osaamista. Kun minulla vielä oli tässä perheen tuki takanani, päätös siirtyä Tromssaan oli helppo.
– Monissa suhteissa odotukseni ovat ylittyneet positiivisesti. Olen saanut hienon ja ainutlaatuisen mahdollisuuden olla rakentamassa kansainvälistä järjestöä sekä kehittämässä arktisten alueiden liiketoiminnan edellytyksiä. Samalla haluan kiittää ja antaa tunnustuksen jäsenillemme kaikista kahdeksasta arktisesta maasta sekä alkuperäiskansajärjestöistä heidän sitoumuksestaan AEC:n työn ennätyksellisen nopeaan käynnistämiseen.
Tromssan luonto tunturimaisemineen on Fredriksonille nykyisin eräs tärkeä hyvinvoinnin lähde. Työmatka taittuu monien muiden tromssalaisten tavoin usein polkupyörällä. Kaupunki alkoi jo pian tuntumaan kotoisalta paikalta, jossa on hyvä elää.
– Pohjoisen ihmisenä muutto Tromssaan on kyllä tuntunut monella tapaa kotiinpaluuta.
