– Autama sisarkansaa ko se oon luonolista

Torill Bakken Kaaven, Nordkalottfolket. (Foto: Liisa Koivulehto)

 

Viimi 10-15 vuuen aijan kväänit oon saanheet kuurttoo saamelaisilta, ensisti joiltaki parttiilta ja sitte Saamentingaltaki. Iso kehitys oon tapattunnu 1990-luvun jälkhiin.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Ruijan kveeniliiton puhheenjohtaaja Hilja Huru oon hyvin iloinen tästä.

– Saamentinka kuurottaa kväänin kielen nostaamista Eurupan kielisopimuksen toiselta suojelutasalta kolmanele tasala. Se halluu kans ette kväänin kulttuurimuistoila olis sama suoja ko saamen kulttuurimuistoila, Huru muistelee.

Huru oon ollu kvääniliiton johtaaja vuuesta 2014. Hän loi paikala kontaktin Saamentingan kans ja  oon pitäny kontaktii koko aijan. Kvääniliitto ja Saamentinka oon työtelheet yhđessä muun muvassa tottuuskomisuunin mandaatin ja Naavuonon kielikeskuksen kans.

Saamentinka kuurotti kans ko kväänit vaativat ette tottuuskomisuunissa häytyi olla selvittääjä joka ossaa kväänin kieltä.

– Kväänin kieli oon kuitenki vielä alemalla suojelutasala, eikä kväänin kulttuurimuistoila ole oikkeesti suojaa. Mitä se auttaa?

– Kaikki kuurto oon hyvä signaali viranomaisille. Emmä ole heittänheet näitä assiita! Fylkinkommuunit oon kans myötä, Huru sannoo.

 

– Samanarvoiset kulttuurit

Toril Bakken Kåven oon ollu Saamentingassa vuuesta 2005, yhtheensä nelje perioodii. Hänen parttii oon Nordkalottfolket. Parttiin yksi perustaava ajatus oon «Kvener og samer, side om side» –  ette saamelaiset ja kainulaiset oon samanarvoiset

– Saamentinka oon saamelaissii varten, se oon klaari. Mutta meiđän poengi oon aina ollu ette Saamentinka häyttyy auttaat meiđän sisarkansaa, kvääniitä, aina ko se oon luonolista. Saamen ja kväänin kulttuurit  oon samanarvoiset, Toril Bakken Kåven selvittää.

Bakken Kåven muistelee ette viisitoista vuotta se oli vaikkee puhhuut kvääniistä Saamentingassa.

– Tai ei se ollu minule vaikkee puhhuut tästä, mutta se oli vaikkee saaha toiset puhumhaan, hän sannoo.

– Se ei ollu soppeevaa ehottaa yhtheistyötä kvääniitten kans esimerkiksi paikannimiassiissa. Nyt se oon paljon helpompi. Se oon muuttunu paljon, ja kukhaan ei ennää ihmettele, hän sannoo.

– Monet Saamentingan eđustaajat tulleevat isoista kainulaisista suvuista. Miksi se oli niin tabu puhhuut kainulaisista?

– Sekä saamelaiset ette kainulaiset oon kärsinheet norjalaistamisesta. Sitte tuli Alattion kapina ja ihmiset heräthiin. Se oli viimin lupa olla saamelainen ja oli aivan tarpheeksi ommiin assiitten kans. Ko sie häyđyt suojela itteä oon vaikkee ajatella muita. Mutta nyt saamen identiteetti alkkaa olla vahva ja se oon mahđolinen ajatella ja auttaa kans toisia. Saamentingasta ei koskhaan tule kvääniitten puhetröörii mutta met saatama pyyttäät viranomaissii auttamhaan meiđän sisarkansaa. Mithään «puhđasta saamen kansaa» ei ole olemassa. Met olema kaikki sammaa sekakansaa, sen tähđen olema vahvat ihmiset, Bakken Kåven meinaa.

 

– Molemille oon tillaa

– Alkuaikhaan Saamentingala oli sikkaristi tarpheeksi tekemistä ommiin assiitten kans. Alussa kaikki oli uutta. Met käytimä paljon aikkaa ette päätimä työjärjestyksen eli kunka Saamentinka toimii ja kunka puliittisen työn organiseerathaan. Silloin meilä ei ollu aikkaa kvääniitten assiile, Jørn Are Gaski  (Ap) sannoo.

Jørn Are Gaski oon ollu aktiivinen saamenpuliitikkeri 1980-luvulta alkkain. Saamentingassa hän oon ollu vuuesta 1998, ensin varaeđustaajana ja vuuesta 2001 varsinaisena eđustaajana. Viiđen perioodin aikana hän oon istunu kaikila tärkkeilä paikoila paitsi presidenttinä.

Gaski oon kans Suomen sukkuu. Hänelä oon Ylikiimingissä toinen serkku jonka nimi oon Kaski.

– Saamentingassa oon paljon kväänin sukkuu, sen sie näjet nimistäki. Kahđela presidentiläki oon ollu suomalainen nimi: Olli ja Keskitalo. Kvääniistä muistelhaan ja kvääniitten assiita otethaan esile usseemin ko ennen. Molemille oon tillaa, toinen ei sulje pois toista, Gaski sannoo.

 

– Meillä oon sama haastet

Silje Karine Muotka (NSR) oon ollu Saamentingassa vuuesta 2009 mutta hän kuurotti kväänin oikkeuksii ja kulttuuriassiita jo ennen.

– Se oon luonolista ette met annama kuurttoo kvääniile aina ko meilä oon yhtheissiii intressii.  Allianssi anttaa molemile voimaa, Muotka sannoo.

Hän muistuttaa ette monet Saamentingan eđustaajat oon sekä kväänin ette saamen sukkuu.

– Saamelaisila ja kvääniilä oon monenlaissii kontaktii: Olema ystävät, naapurit eli sammaa perettä. Se ei ole vaikkee saađa kuurttoo kvääniitten assiile Saamentingassa, Muotka muistelee.

Saametingassa hän työtelee muun muvassa regionaali- ja miljööassiitten kans.

– Meilä oon sama haastet: Tarvittema infrastruktuurii ja palveluksii niin ette saatama assuut ja triivastuut täälä. Yhtheiset saamen ja kväänin kielisentterit oon yksi tämmöinen toimi.

– Se oon luonolinen ja helppo tukkee kvääniitä ko oon semmoinen assii mistä kväänit oon yksimieliset. Jos assii oon kontroversielli, se oon vaikkeempi. Kväänit häyttyyvät itte päättäät mikä oon tärkkee. Saamentinka ei voi eikä se häyđy päättäät kvääniitten yli, Silje Karine Muotka sannoo.