(Illustrasjon: Wilfred Hildonen)
Ruijan Kaiku leder september 2020. For kvensk oversettelse, se lengre ned.
Bitter navnekamp
Sørgelig og hjerteskjærende. De ordene passer for den manglende godvilje Jens Pedersen og de andre i Nord-Varanger kvenforening har møtt i sitt utrettelige arbeid for kvenske navn i områdets nasjonalpark.
Vi berømmer kvenforeningens innsats, og sender en innstendig oppfordring til nasjonalparkstyret: Få kvenene med på lag, ikke sløs vekk de kvenske stedsnavnene, de hever nasjonalparkens kvalitet og omdømme.
Også i Alta har lederen for den lokale kvenforeningen sagt fra i en navnesak. Saken gjelder det berømte nordlysfjellet Halti, som Språkrådet på spinkelt grunnlag tilrår bør hete Sokkeritoppi.
Skulle Halti ryke, så ryker også Iso-Halti, Store Halti. Da har altakvenene mistet to viktige stedsnavn til fordel for initiativløs forkvenskning av et norsk navn det går tretten av på dusinet: Sukkertoppen. Samtidig har man også skuslet bort et kvensk stedsnavn som sammen med sine norske og samiske navnesøstre, Halde og Háldi, på glimrende vis synliggjør fellesskapet her nordpå, det mye omtalte 3-stammers møte.
Vi oppfordrer Alta kommune til å lytte til lederen for den lokale kvenforeningen, og vi ber kommunen ta en titt på det kvenske stedsnavnkartet fra 2001. Der står det Halti og Iso-Halti. Sokkeritoppi er ikke nevnt.
Ruijan Kaiku støtter de lokale kvenforeningene i Varanger og Alta. Også vi syns det er sørgelig og hjerteskjærende at kvenene – som den eneste av de tre opprinnelige stammene i nord – ikke skal ha sine egne steder å gå til.
Katkera nimitaistelu
Surulinen ja syđäntäsärkkeevä. Nämät adjektiivit oon passelit ko puhuma siitä vailuuvasta myötämielestä mitä Varenkin Kvääniseura oon kohđanu ko se oon vaipumatta freistanu saađa lannankielisen nimen paikan kansalistarhaale.
Met piđämä kvääniseuran työtä arvossa ja lähätämma lujan pyynön kansalistarhaan styyrile: Ottakkaa lantalaiset myötä, älkkää päästäkkää hukkhaan lantalaissii paikannimmii, net paranethaan kansalistarhaan kvalitteettii ja mainoo.
Alattiossaki oon paikan lantalaisseuran johtaaja ollu eri mieltä yhđestä nimiassiista. Kysymys oon kuulusta taivhaanvalkkeevaarasta, Haltista, minkä nimeksi Kieliraati heikola pohjala ehđottaa Sokkeritoppi. Johtaaja Åshild Karlstrøm Rundhaug sannoo ette hän oon ushein kuulu nimen Halti mutta ei koskhaan nimmee Sokkeritoppi.
Jos nimmee Halti ei hyväksytä, se sitten ei kansa mene läpi Iso-Halti, Store Halti. Silloin oon Alattion lantalaiset mistantanheet kaksi tärkkeetä paikannimmee ja saanheet sijale käänöksen ruijalaisesta nimestä mitä mahtuu kolmetoista tusinhaan: Sukkertoppen. Samala hävitethään lantalaisen paikannimen joka yhđessä ruijan- ja saamenkielisten nimisisarusten kansa loistaavalla tavala tekis näkkyyväksi kunka kolme kansanjoukkoo oon elänheet yhđessä täälä pohjaisessa.
Met toivoma ette Alattion komuuni kuuntelee paikan lantalaisseuran johtaajaa, ja pyyđämä ette se kattastaa mitä vuona 2001 tägnätyssä kartassa seissoo. Siinä seissoo Halti ja Iso-Halti. Sokkeritoppi-nimmee ei siitä löyđy.
Ruijan Kaiku kuuroo Varenkin ja Alattion paikalissii lantalaisseuroi. Met piđämä ette se oon surulinen ja syđäntäsärkkeevä assii ette lantalaiset – ainoona paikan kolmesta alkukansasta – ei pääse käymhään paikkhoin millä oon heiđän omakielinen nimi.
(Illustrasjon: Wilfred Hildonen)
