”Kunnskapsdepartementet mente at det er opp til kommunen å bestemme om kommunen vil ha eller legge ned skole og aldershjem i Børselv. Like etter fikk jeg høre ordføreren som sa at det ikke er opp til små og fattige kommuner å gjøre det staten har ansvar for”, skriver Aili Eriksen i kronikken. KUVA: HEIDI NILIMA MONSEN
Aili Eriksen.
Mie olin Pyssyjovessa kaksi kuukautta syksynä 2014; se oli ennen ko päätethiin panna alas Pyssyjoven koulun. Muistan kunka kaikki pöläthiin siitä asiasta; lapset, raavhaat ja pansiunistit. Tämä pölkö oli niin ko musta pilvi kylän yli. Sitte desemberikuussa tuli se päätös, ette jo 1. januarikuuta piti panna alas koulun. Raatimies protesteerasi ja sen siirethiin kevätpuolele.
Löysin päälä alkkaat allekirjoituskampanjii niin, ette informeerata millaila Ruijassa piiäthään meijän asioita. Tämä menestyi puolittain; kampanji sai paljon tukkee Suomesta. Ruijassa sen sijhaan aviisit katothiin kokonans ylön sen asian; usseimat ei vastannheet ja vain pari oli sen verran hööli ja sanoi, ettei heilä ollu kapasiteetti kirjoittahan asiasta.
Opetusdepartementti meinasi ette kysymys oli Pyssyjoven kylän institysuuneista. Het sanothiin ette se oon komuunin eesvastauksena alkkaat tahi panna alas institysuunit niinko koulu ja vanhoitten koti. Lyhyesti sen jälkhiin mie kuulin Porsangin sananjohtajan sannoovan, ette se ei ole pienten köyhitten komuuniitten eesvastauksessa tehhä sen mitä Ruijan staatti pittäis tehhä. Hänen mielestä se oon staatti, jokka pittäis anttaat rahhaa niin, ette minuriteettikielet säilythään pienissä kylissä.
Mie freistasin kans kirjoittaat joileki Ruijan ulkopuolela. Het olthiin kyllä eri mieltä Porsangin komuunin päätöksestä, mutta het ei kuitenkhaan halunheet sotkeet toisen maan politikhiin. Se sanothiin, ette paikaliset kväänit häytyis itte taistela omitten asioitten puolesta. Tämän jälkhiin en saattanu muuta ko hunteraata, ette kenelä oon sitte eevastaus, ko tämmöset asiat tapahtuu? Kenelä oon eesvastaus kväänin kielestä ja kylttyyristä; oonko se staatti, komuuni tahi kväänit itte? Tässä näyttää olevan, ette kaikki oon sitä mieltä, ette eesvastaus kuuluu toisele.
Mie ymmärrän kyllä, ette lapsi oppii kieltä ja kylttyyrii omilta sukulaisilta; näin oon ainaki ideaalisituasuuni. Kväänit itte saatethaan päättäät, ette halluuko puhhuut omile lapsenlapsele tahi niile, jokka oon oppimassa kieltä. Ruijankielinen kvääni saattaa kans päättää, ette hällä oon halu oppiit kieltä. Komuuni tahi staatti ei kyllä saata sekoittaat siihen. Kuitenki oon paljon asioita, joissa kväänit itte ei päätä, esimerkiksi missä institysuunissa saapi pittäät kieltä. Eikä kväänit itte saa päättäät minkälaisile prušekteille annethaan rahhaa.
Komuuni ja staatti päätethään näitä asioita; net saatethaan järjestäät sen, ette kunka paljon maholisuuksii oon pittäät kieltä ulkopuolela ommaa kottii. Sen kyllä ymmärtäät, ette komuuni halittaa asioita paikalisela tasala ko taas staatti päättää asioista, jotka koskethaan koko maata. Sitte internasunaalit konvensuunit oon sitä varten, ette anttaat staateile neuvoi ja hyvvii idealii; kuitenki se ei saateta suorhaan kurittaat jos staatti ei piiä luppauksii. Saatethaan siksi kyssyyt, ette minkäväärtti oon ihmisoikeuet Ruijale ja minkäväärtti oon Ruijan oma laki ko näitä rikkotethaan jatkuvasti ko kysymys oon kväänitten asioista. Oonko tarkoitus nou’attaa vain niitä, joitten rikkoimisen toiset staatit saatethaan huomata?
Mie huomasin kans, ette ihmiset oon joukon harjantunheet siihen, ette panhaan alas koului. Moni pani kyllä nimen alla kampanjissa, mutta mie kuulin kans semmossii argumenttii, ette tämmöset asiat oon niin tavalissii; net tapahtuthaan kans Etelä-Ruijan pienissä kylissä. Mie ymmärsin sen niin, ette ko sitä piethään niin tavalisena, niin kohta hyväksythään ette se tapattuu.
Oon sikkaristi paljon asioita, jotka olis pitäny tehhä muuhunlaihin tässä kampanjissa. Mie ymmärrän kyllä, ette kieli oon kiini ihmishiin, siksi kohta kaikki mitä tehhään vaikuttaa siihen. Siksi mie kysyn: oonko prublemi se, ette ei haluta nähhä, ette eesvastaus ei ole yhelä vaan monela?
Aili Eriksen
Trackbacks/Pingbacks