Ei kenenkään sukua – tie suomenmaalaisesta suomalaiseksi on tietopohjainen yleissivistävä teos suomalaisesta mentaliteetista sellaisena kuin se ilmenee yksilö-, ryhmä ja yhteiskuntatasolla. Lähtökohta on vertaileva, popularisoiva. Me olemme erilaisia, mutta millä tavoin? Mikä erottaa meidät naapureistamme? Miten meidän historiamme ja geo-poliittinen asemamme edelleen heijastuu mentaliteetissamme, arvoissamme, ihmissuhteissamme ja tavassamme mieltää maailma, itsemme ja toisemme, senkin jälkeen kun ehkä olemme olleet ulkosuomalaisia vuosikymmenet? Elämme relativismin aikakautta, jossa perinteiset arvot ja asetelmat kyseenalaistetaan, kommunikaatio on nopeaa, ihmissuhteet jatkuvassa kierrätyksessä. Oman aikamme Suomi ponnistelee määritelläkseen itsensä uudelleen, se etsii uusia pätevöitymisen alueita mutta miettii samalla kuumeisesti «mitä muut meistä ajattelevat».
Kirja syväluotaa suomalaisuutta, tarjoaa keskustelunaihetta ja ongelmanasetteluita sekä joitakin vastauksia. Sen luvut muodostavat kokonaisuuden, jonka puitteissa tarkastellaan suomalaisen mentaliteetin syntyä ja kehitystä, ja jonka teemoja ovat muiden muassa suomalainen maskuliinisuus ja feminiinisyys, suomenkieli, suomalainen koulu, yhteiskunnalliset hierarkiat sekä suhde alkoholiin ja väkivaltaan. Värmlantiin 1600-luvulla muuttaneista metsäsuomalaisista ja heidän kyvystään säilyttää kulttuuriaan uusissa oloissa kerrotaan myös.
Teoksen kohderyhmät ovat moninaiset: kaikenikäiset suomalaisuudesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta – itsestään ja juuristaan – kiinnostuneet ihmiset. Kirja on erityisen kiinnostava ulkosuomalaisille, joita on melkoinen määrä: mitä tapahtuu identiteetillemme ja tavallemme mieltää itsemme kun muutamme pois kotimaastamme, Eurooppaan, muualle maailmaan? Erityisen hyvin se soveltuu luettavaksi Suomen 100-vuotis juhlavuonna, kannustaen kansalliseen itsetutkiskeluun.
