Tromssan universiteetin suomen kielen lektori Daniel Karvonen käyttää opetuksessa kuvvii, assosiaatioita, liikettä, poesiita – mitä tahansa mikä auttaa opiskelijaa ymmärtämhään. (Kuva: Liisa Koivulehto)

 

Tromssan universiteetin syksylä alkanu suomen kielen lektori oon puhunu ruijaa ensimäisestä päivästä saakka – mutta suomentiiman aikana ruijaa ei puhuta melkkein sannaakhaan.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

– Jos sie haluat oppia jonku kielen, käytä tarkasti jokhaisen maholisuuen, Daniel Karvonen sannoo.

Hän kerkesi opettelemhaan ruijaa Atlantin takana yli puoli vuotta ja hän oppi niin paljon ette augustikuussa hän saattoi hommata asunon ja uskalsi kirjoittaa kaikki kontraktit ruijan kielelä.

– Mie olen maahaanmuuttaaja ja mie häyn oppia maan kieltä, hän sannoo.

– Eikö ruijalaiset puhu sinule engelskaa?

– Ei! Ja mie olen tosi kiitolinen tästä! Putiikissa, verokonttorissa ja universiteetissa kaikki puhuthaan minule ruijaa, Karvonen muistelee.

«Uff Da, Ole ate my lutefisk»

Daniel Karvonen oon neljenen polven ameriikansuomalainen joka kuuli suomea isän sukulaisilta ja oppi sen 16-vuotisena kun hän oli vaihto-oppilaana Suomessa.

Mutta ei ruijakhaan ole minnesotalaisele aivan vieras.

– Kaikki minnesotalaiset tietävät mitä oon «Uff Da» sekä «lutefisk» ja «lefse». Meilä oon monenlaissii t-paitoi missä lukkee sekä «uff da» ette «lutefisk», Karvonen nauraa.

Minnesotalaisten «uffda» käytethään kuitenki vähän eri tavala ko ruijan «uffda».

– Vähän samala tavala ko suomessa «huh huh»: Jos sie olet vaipunu eli haluat siirtää jotaki painavaa. Tämän ymmärrethään sielä missä oon paljon skandinaaveja eli Minnesota, Wisconsin, Iowa ja Etelä- ja Pohjais-Dakota, Karvonen selittää.

Oppitiiman aikana puhuthaan

Daniel Karvonen puhhuu oppitiiman aikana melkkein tyhä suomea oppijoile, paitti silloin ko hän selittää grammatikkia.

Hän käyttää opetuksessa paljon kuvia, assosiaatioita, liikettä, mimikkiä, poesiita – mitä tahansa mikä auttaa opiskelijaa ymmärtämhään.

Hänelä oon oppilause:

– Jokhainen maholisuus mitä sie et käytä kielen oppimisheen, oon menetys.

Hän ei oikhein tykkää lektori-tittelistä.

– Se kuulostaa ette yksi puhhuu ja toiset kuuntelevat!  Mutta mie halluun ette minun opiskelijat puhuvat! Ko sie ossaat puhua ja kuunela, kyllä sie opit lukemhaan ja kirjoittamhaanki, hän sannoo.

– Opettaajan tehtäävä oon eđesauttaa opiskelijaa puhumhaan. Opettaaja oon asiantunttiija joka tekkee raamit ja anttaa apuneuvot ja auttaa opiskelijaa oikheesheen suunthaan. Opiskelijat sitte pruuvaavat, Karvonen kuvvailee.

Sukututkimus

Sukututkimus oon Daniel Karvosen suuri hobby. Hänelä oon sukujuuria esimerkiksi Kuusamossa (Karvonen, Holappa, Haataja), Kittilässä (Koskela, Torvinen, Nikkinen, Sirkka, Yrjänheikki, Määttä), Reisjärvelä (Seppälä) ja Peräseinäjovela (Mastomäki, Piolahti).

– Jos nimi olis menny isälinjan jälkhiin, minun nimi olis Haataja. Isoisän isä oli syntyny Haatajana, mutta hän otti äitinsä tyttönimen Karvonen koska hän asui äitin kotitilalla ennen ko muutti Amerikhaan, hän muistelee.

Karvonen oon asunu kans Kaliforniassa ja Reykjavikissa. Islannissa hän opetteli islannin kielen.

– Ihminen triivastuu missä vaan! Se oon ittestä kiini. Esimerkiksi jos sie asut Tromssassa, se ei auta valittaat kylmästä, lumesta ja satheesta.

Kaamos

Tromssassa hän oli käyny pariki kertaa jo ennen. Esimerkiksi kevättalvela 2009 Karvonen asui Tromssassa kolme kuukautta.

– Mie luulin ette silloin oli pimeää mutta nyt mie olen saanu kokea koko kaamoksen. Ko mie tulin elokuussa, en huomanu mithään erityistä. Sitte oktooperikuussa minule tuli hirmuinen halu: cokista ja leipää! Hiilihydraattia!  Silloin mie ymmärsin ette en ollu koskhaan eläny niin lyhykäisiä päiviä! Karvonen muistelee.

Hänelä oon hyvä resepti: Juokseminen.

– Mie juoksen joka toinen päivä ja muutenki freistaan olla paljon ulkona. Se oon tutkittua tietoa: Ko sie liikut, sie pysyt kunnossa, olet tervheenä ja jaksat talven yli. Ruijalaiset lastentaraslapsetki menevät joka päivä ulos vaikka oon talvi ja kylmä. Se oon hyvä!

Hän tykkäsi kaamoksesta: Joka paikassa oli kynttilöitä ja ihmiset oli sosiaaliset.

Ja aurinkopäivä, ko hän kollegoitten kans katteli aurinkoa, joka juuri jaksoi nousta tunturiitten yli, oli melkkein harras kokemus.

– Oikkeesti mie pölkään vähän ko kesä tullee … saatanko mie nukkua sitte ko aurinko ei laske? Karvonen hunteeraa.

Piian se oon hyväki, jos ei kesäyötä nuku? Karvonen aikkoo juosta Tromssan keskiyön maratonin 22. juunikuuta. Kesälä hän käy kans Amerikassa ja Suomessa – ja universiteetin syksysemesteri alkaaki sitte jo 15. augustikuuta.

– Tervettulemaa opiskelemhaan suomea eli kvääniä! Suomen kielen kursiila oon välilä samlinkia täälä universiteetissä ja sitte samlinkiitten välissä sie saatat opiskella Skypen kautta vaikka missä.

KVE ja FIN

Syksylä 2019 alkkaa sekä kväänin (KVE) ette suomen (FIN) enkeltemne-opinot. Syksylä alkkaa kans kväänin opettaajankoulutus sekä kväänin ja suomen yhtheinen master.

Ylheinen hakemisfristi oon 15. aprillikuuta. Lisäksi juunikuussa oon Lokalt opptak, ja augustikuussaki oon joitaki paikkoja vielä.

Luje lissää:

https://www.ruijan-kaiku.no/fristene-for-pamelding-naermer-seg/