Elsykkelin kyytissä oon aina myötätuuli

Henri Madvig fra Tromsø var tidlig ute og kjøpte sin sykkel for et år siden, i stedenfor familiebil nr to. Elsykkel begynner å bli vanlig også i Norden. Bransjen spår en mangedobling av salget fra i fjor. KUVAT: LIISA KOIVULEHTO

 

Vastamäjet oon loivemat, työmatkat lyhykäisemät ja pöräkärröt oon kevveemät. Sehän ei tietenkhään ole tosi mutta elsykkelin kyytissä se tunttuu ko sie ajjaisit koko aijan myötämäkkee ja myötätuulessa.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Elsykkelin keksitthiin Amerikassa jo 1800-luvun lopula. Jälkhiin sođan Ruottissa myythiin sykkeliitä jossa oli jonkinlainen apumuturi.
Monenmaalaiset «reedorfelgenit» oon eksperimentanheet kaikenlaissii apuneuvoi sykkeliihiin.

 

Sie häyđyt polkkeet
Modernista elsykkelistä määräthään euruppalaisessa standardissa EN15194.
Vaikka elsykkelissä oon muturi, sen defineerathaan sykkeliksi, ei muturiajoneuvoksi. Muturin efekti ei saa olla yli 250 wattii ja batteri saa olla enimästi 48,8 volttii. Muturi mennee pois päältä ko noppeus noussee yli 25 kilomeetterii tiimassa. Muturi toimii tyhä silloin ko sie poljet ja se mennee pois päältä ko sie heität polkemasta eli painat premssii/jarruu.
Ainua poikkeeminen oon elsykkelin trille- eli starttiassistentti. Ko sie starttaat sen, sykkeli kulkee itte mutta ei kuitenkhaan kovempaa ko kävelyvauhtii.
– Tämmöistä sykkelii saa jokhainen käyttäät, ilman mithään hyväksymistä eli opetusta, joka paikassa missä se oon luppa aijaat sykkelillä, Ruijan tiedirektoraatti luppaa.

Vanhoile ja nuorile
Elsykkeliitä oon sekä katukäytthöön ette maastokäytthöön. Niitä oon sekä mustii ette iloisen färissii, sekä vanhoile ette nuorile – mutta ei aivan pienile lapsile sillä 25 kilomeetterii tiimassa oon aika iso vauhti ja se vaattii ymmärrystä trafiikista.
Monet myyjät annettais elsykkelin vasta 14-vuotiaale.

Muturin surinaa
Elsykkelin muturin startathaan samannäköisestä knapista ko daattamasiini. Ja pieni daattamasiini siinä oonki. Sie saat valita kunka paljon muturi auttaa. Muturi saattaa olla etumaisessa naavissa, keskelä pedaalitten kohdala eli takimaisessa naavissa. Ko sie poljet, muturi tekkee työtä ja siitä kuuluu pieni surina.
Sinun silmitten alla oon pikkuinen särmi mistä sie näjet kunka paljon batterii oon jäljelä ja kunka paljon muturi anttaa efektii. Siinä oon iso ero kunka paljon sie saatat ajjaat eri efektillä. Täyđelä efektillä sie ajat esimerkiksi viisi miilaa mutta ekoloogisesti eli pienelä efektillä kymmenenki miilaa.
Sie saatat kans koblata muturin kokonansa pois, jos sie halluut trimmata eli oon esimerkiksi pitkä myötäluokka ja sie halluut säästäät virttaa.
Batterin laađaaminen kestää 3-4 tiimaa. Sie saatat laađata batterin kiini sykkelissä jos sinula oon elkontakti likelä. Eli sie saatat aukaista lukon ja ottaat batterin sisäle laađattavaksi.

Toimii talvelaki
Tääpänä elsykkelit oon hyvin tavaliset Keski-Europassa missä joka viiđes ostettu sykkeli oon elsykkeli. Tanmarkussa niitä oon kans paljon. Ruottissa, Suomessa ja Ruijassa ihmiset oon olheet vähän varovaiset. Se oon pölätty esimerkiksi ette batteri ei kestä talvela.
Tromssassa oon kuitenki monet ajanheet elsykkelillä työmatkansa talvelaki ja se oon toiminu hyvin. Suomessa Posti oon testannu elsykkeliitä jo 10 vuotta. Suomen Yle muistelee (22.2.2016) ette puolet suomalaisista postinjakkaajista poljethaan jo elsykkelillä ja se oon meininki ette kolmen vuođen päästä kaikki «Kustit poljethaan» elsykkelillä!
Ruottissa kirjoitethaan ette elsykkelit oon nyt tulemassa sinneki.
– Elsykkeli oon alternatiivi kollektiivitrafiikille ja perheen toisele biilile. Monile se oon helpompi aijaat kaupphaan ja työhöön sykkelillä ko biililä. Arkipäivästä oon tullu helpompi ko painavat ruokakassit ja vastamäjet ei ole ennää mikhään este, ruottalaisessa elsykkelireklaamissa praamathaan.
Suomessa tyhä 1,5 prosenttii uusista sykkeliistä oon elsykkeliitä. Suomessa kauppihaat ennustethaan ette tänä vuona elsykkelimyynti lissäinttyy jopa kymmenheen prosentthiin.

Houkuttaa usseemppii ja usseemppii
Ruijassa elsykkelimyynti alkoi kasuamhaan vuona 2014 ja se oon lissäinttynny himuisesti, eriliikaisesti kaupungeissa missä oon paljon trafiikkii ja vähän parkkipaikkoi. Ihmiset ei ostakhaan biilii ko elsykkelin.
– Oonhan tämä vähän tyyris mutta paljon halvempi ko biili eli muturipyörä, yksi vaimo totesi elsykkelimessuila Tromssassa aprilikuun alussa.
Tromssassa oon kaikki edelytykset siiheen ette elsykkelistä tullee populääri: Sielä oon isot mäjet, saari oon etelä-pohjaissuunnassa ja aina tullee jommastakummasta suunnasta, parkkipaikkoja oon huonosti ja net oon tyyrhiit. Miinus oon ette sykkeliteitä ei ole eikä ole sykkeliparkkipaikkojakhaan.
Elsykkelimessuila sykkelit viethiin aivan käsistä ja ođotuslistoista tuli pitkät.
– Tämän viikonlopun aikana met myimä ussemman elsykkelin ko mitä koko viimi vuona. Se näyttää ette tromssalaiset oon nyt hoksanheet tämän, yksi kauppias muisteli.

Tuorheen elsykkelistin sie tunnet siitä levveestä hymystä mikä oon hänen naamassa ko hän ajjaa ylämäkkee eli vastatuulheen.

Elsykkeli toisen biilin sijasta

Madvigin peret oli kasunnu ja lapset oli alkanheet lastentarhaassa. Vaimo Eliane oon päivätyössä ja mies Henri vuorotyössä. Yksi biili. Het hunteerathiin kunka het oornattais perheen arkipäivän. Heilä oli tarvis kahtheen kulkuneuvhoon.

– Met ostima elsykkelin justhiinsa vuosi aikkaa, Henri Laine Madvig muistelee.
Hän oon matkala työhöön. Oon aprilikuun puoliväli. Kävely- ja sykkelitie merenrannan tasala oon sula mutta ylempänä oon lumikeli. Sykkelissä oon piikkitäkit.
– Viimi viikola oli kaunis ilma ja met melkein vaihetimma kesätäkit mutta piian se oli hyvä ette emmä kerinheet, Henri Madvig naureskellee.
Tällä viikola oon Henrin vuoro ajjaat työhöön elsykkelillä ja Eliane vie lapset biililä tarhaassheen.
– Mie aivan ođotan ette tullee minun viikko ajjaat sykkelillä. Tämä oon terapiiaa! Yksi miila yhtheen suunthaan. Mie saan liikkuut ja samala filosofeerata eli kuunela musikkii.
– Entä ko sattaa vettä ja slattaa?
Mie kattelen taivasta mistä tippuu jotaki märkää ja valkkeeta.
– Sykkelivaatheet oon hyvät! Oikkee sykkelitakki kestää satheen mutta se hengittää ja oon kevvee. Alla minula oon villaa ja muita vaatekertoi, Henri selvittää.
Hän ei ollu ajanu sykkelillä Tromssassa juuri lainkhaan ennenko het ostetthiin elsykkelin.
– Se ei ollu niin hauska lähteet ajamhaan sykkelillä ennen. Tromssassa oon pitkät ja pystöt mäjet! Met asuma aika korkkeela ja kotimatka oli aina raskas. Nyt se oon helpomaa. Elsykkeli jaksaa vettää lapsen kärrönki. Tässä oon kampimuturi, se oon pedaalitten likelä keskelä sykkelii ja se anttaa eniten voimaa, hän praamaa.

– Oonko sinun työkaverit eli muut kaverit jo innostunheet ostamhaan elsykkelin?
– Ei ole kukhaan vielä ostannu mutta kiinostus oon heräny, Henri sannoo.
Hän oon oikhein tytyväinen omhaan valinthaan.

–Tämä oon miljööle ystävällinen ajopeli eikä se ole tyyris. Met emmä tarvitte ostaat diiselii eli bensiinii emmekä tyyrhiitä vakuutuksii ja servisii.Ja mie saan liikettä tiiman aijan joka päivä, hän lujettellee.