– Vi er klar på at kvenene skal likestilles med det samiske og ha samme rettigheter, sier Bjørnar Seppola, sammen med delegat Karl-Wilhelm Sirkka. Foto: Lill Vivian Hansen
Kvenlandsforbundet vaatii ette Finmarkunlain tutkithaan ja muutethaan. Liitto meinaa ette Finmarkunlaki ei ole etnisesti neutraali: Laki antaa ihmisille eri arvon minkä pohjana oon etnisyys.
Kvenlandsforbundet piti liittokokouksen Yykeänperässä kuun alussa. Paikala oli 35 delegaattia.
Kvenlandsforbundet on sitä vasthaan ette valtio antaa yhtheiset resursit saamelaisile.
– Tämmöinen epäarvo ihmisten välilä ei ole oikhein. Oikkeus maahan ja veshiin kuuluu kaikile, liiton puheenjohtaaja Björnar Seppola sanoi.
Kvenlandsforbundet vaatii ette kainulaiset saahaan samat oikeuet ko saamelaiset.
Liitto muistuttaa ette valtio otti kainulaisilta suuria maita 1800-luvula. Nyt niitä käskehtään «valtionmaiksi». Kvenlandsforbudet halluu ette tätä asiaa tutkittais. Kainulaiset haluthaan itte hoitaa omat mettät ja viljoot maata sielä yhessä alueen muitten ihmisten kans, ilman ette saamelaiset sais styyrätä tästä, niinko Etelä-Ruijassaki missä oon Fjelloven.
– Met olema olheet liian siivot: Met olema «pyytänheet». Met häymä lopettaa pyytämisen, alama vaatimhaan, Seppola sanoi.
– Met vaaima sammaa arvoo kainulaisile eli kvääniile eli ruijansuomalaisile ja saamelaisile. Se ette Ruija oon jakanu ihmiset eri joukkoihin ja antanu näile erilaiset oikeuet, oon rotuerottelluu minkä FN oon kieltäny, Kvenlandsforbundet julistaa.
Kvenlandsforbundet käskee kainulaisii eli kvääniä eli ruijansuomalaisia ruijaksi sanala «opprinnelige folk» eikä «urfolk». Het meinathaan ette ruijan sana «urfolk» tyhä veis debatin väärhään suunthaan.
Sanat ja käsitteet oon tärkeät. Kvenlandsforbundet muistuttaa ette se ei ole sikkari ette «finner» mistä Ottar muisteli olthiin saamelaiset.
– Nämät «finner» rakenethiin venheitä, viljothiin maata ja piethiin karjaa. Se ei ole oikhein ette heitä nyt käskethään saamelaisiksi. Se oon synti ette politikkerit annethaan rahhaa tyhä saamelaisten tutkimisheen, Seppola huomauttaa.
Kokouksessa puhuthiin sekä kvääniä eli suomea ja ruijaa.
– Kieli, musikki, formukieli ja färit oon tärkeät etniset markköörit. Norjalaistamispolitikki vei meiltä kielen ja musikin mutta me halluuma pittää näistä vaarin. Kuulema paikala mikä oon meän musikkia. Jos heitämä nämät markköörit, meistä oon tullu ruijalaisia, Seppola selittää.
Kvenlandsforbundetin mooli ja meininki oon tutkia ja pittää huolen Kvääninmaan kulttuurista, histooriasta, asutushistoriasta, kielestä ja oikeuksista, esimerkiksi vahvistaa ihmisten oikeutta omistaa ja käyttää ommaa maata, luonon resurssia ja vesistöjä.
