Kvenene har for lengst hevet flagg over eget språk, likevel blusset debatten om verdien av kvensk fra tid til annen opp. (Foto: Liisa Koivulehto)
Tieto kväänin kielestä oon lissääntynny ja kielen staatus oon noussu vuuen 2005 jälkhiin. Äkäinen hyökkäys muutampi viikko sitte yllätti siksi monet. • Det er 15 år siden kvensk ble anerkjent som et språk i Norge. Derfor var det mange som ble overrasket av et plutselig angrep mot kvensk for et par uker siden.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Nyt emmä tinkaa kielestä. Ruijan Kaiku kyssyy: Mitä sie ajattelet tästä debatista tahi mitä ajatuksii se oon sinussa herättänny? Mitä met opima tästä?
Olema kysynheet sekä semmoisilta jokka oon kommenteeranheet ette niiltä jokka ei ole kommenteeranheet.
• Ruijan Kaiku har spurt flere – både de som har deltatt og de som ikke har deltatt – om hva slags tanker har vi om debatten og hva vi har lært av den.
Terje Aronsen ser ingen grunn til å argumentere for kvensk med folk som ikke har kjennskap til det. Han har opplevd mye hån mot sitt eget språk gjennom tidene. Han håper at all debatt vil føre til at folk søker kunnskaper om kvensk. (Foto: Arne Hauge)
– Tämmöissii puhheita olen kuulu aivan tarpheeksi
Terje Aronsen ei osalistunu debathiin.
– Mie kuulin tästä raadiosta ja tiesin paikala ette se ei kuulu minule. Tämä oon minun kieli, minun vanhiimitten kieli, minun krannin kieli. Kunka joku ulkomaalainen saattais määrätä?
Hän ei halunu debateerata omasta kielestä ruijan kielelä ihmisten kans jokka ei tunne hänen kieltä.
– Mie olen kuulu tämmöissii puhheita niin monta kerttaa, aivan tarpheeksi jo ennen, Aronsen sannoo.
– Kunka tämä debatti oon vaikuttannu?
– Net jokka oon olheet negatiiviset, oon saanheet uutta voimaa reppiit naamaa, ja net jokka oon positiiviset, oon enämen positiiviset, hän meinaa.
– Entä net jokka ei tieđä mithään?
– Heile oon piian tullu halu hakkeet tiettoo, Aronsen toivoo.
Hän oon nähny kunka tieto oon lisääntynny.
– Esimerkiksi Vesteroolissa oon paljon joila oon kväänitavus mutta het ei ole perustanheet ennen. Samoten Trondheimissä ja Bergenissä. Jotaki oon tapattunnu meiđän maailmassa, sanoma kymmenen viimi vuođen aikana sillä nyt monet sanothaan nyt ette het oon kväänit. Jotaki hyvvääki oon tapattunu ko ihminen saa tiettoo: Tämä oon osa minustaki.
Aronsen oli ensimmäinen joka alkoi kuuluvasti puhhuumhaan 1980-1990-luvula ette kvääni oon erityinen kieli, ei suomee.
Kainun institutin johtaaja Hilde Skanke meinaa ette kväänimiljöö selvisi debatista hyvin ja assiilisesti. – Met häyđymä työtelä lujemin sen etheen ette ihmiset sais tiettoo meistä ja meän kielestä, hän sannoo. (Kuva: Liisa Koivulehto)
– Må jobbe hardere og bredere
Også leder Hilde Skanke i Kainun institutti-Kvensk institutt i Børselv valgte ikke å delta aktivt i debatten.
– Vi har alle en mening og alle har rett til å sin mening, men det betyr ikke at jeg i denne saken må ta debatten, sier Skanke til Ruijan Kaiku.
Skanke syns det kvenske miljøet har taklet debatten bra og saklig.
– Det vi har lært, er at vi må jobbe både hardere og bredere for å spre kunnskap om kvensk språk og kultur, sier hun.
Folk ønsker å vite om kvener og kvensk
For øvrig har instituttet registrert en merkbar økning på Google-søk etter «kvener» og «kvensk» i kjølvannet etter debatten for to uker siden.
– Kvensk språk og kvænan er blitt mer synlige med årene, men vi kan ikke hvile på våre laurbær. Det gjelder også det offentlig. Staten har en forpliktelse til informasjon om kvensk og kvener, og da tenker jeg at temaet må inn i flere fag i skolen, påpeker hun.
Sanna Sarromaa er overrasket over støtten hun har fått i språkdebatten, også fra det kvenske miljøet. Hun har lært at kvener ikke er noe homogent miljø hvor alle er enige. (Foto: Privat)
Ei ole seuranu debattii
Sanna Sarromaa, joka aloitti koko homman, ei ole seuranu debattii melkkein yhthään.
– Täytyy myöntää, että olen seurannut keskustelua hyvin vähän – sosiaalisessa mediassa en lainkaan, Sarromaa vastaa epostissa.
Hän oon pettyny siitä ette Ruijan kveeniliiton ja Kainun institutin johtaajat ei halunheet kohđatella häntä raadiodebatissa, mutta hän oon iloinen siitä ette monet oon hänen kans sammaa mieltä kieliassiissa.
– Minut on yllättänyt myönteisen palautteen määrä, jota olen saanut kveeneiltä itseltään. Olen saanut lukuisia viestejä, joissa kveenit kertovat minun olevan ihan oikeassa, mutta he eivät omien sanojensa mukaan uskalla sanoa sitä ääneen omassa kveeniyhteisössään. Se on aika pelottavaa. Kveeneillä saa ilmeisesti olla aiheesta vain yksi mielipide? Sarromaa kyssyy.
– Mitä met olema oppinheet tästä debatista?
– Itse olen ainakin oppinut, etteivät kveenit ole mikään homogeeninen yhteisö, jossa kaikki ovat samaa mieltä. On ollut hauska huomata, että mielipiteelläni on kannattajakuntaa myös kveenien keskuudessa, Sarromaa kirjoittaa epostissa.
