Juhannussauna lämpeni ystävyyden kunniaksi

Juhlien puuhamies Reidar Harju oli maalannut ison kyltin, joka kutsui ihmiset ystäväjuhlaan. Kuva: Karoliina Larsen

 

Kveenit ja norjansuomalaiset kokoontuivat juhlimaan juhannusta Oslossa.

Karoliina Larsen

Ystävänpäivä. Tervetuloa! Iso kyltti toivotti tervetulleeksi juhlimaan kveenien ja norjansuomalaisten ystävyyttä. Juhannusjuhlan paikaksi oli valikoitunut SALT, joka sijaitsee Oslon keskustassa Oopperataloa vastapäätä. Mikä olisikaan ollut oivallisempi areena juhannusjuhlille kuin paikka, jossa on useita saunoja – noin sata henkeä vetävä jättisauna, pieniä tynnyrisaunoja sekä yksityiskäyttöön vuokrattavissa oleva sauna. SALT:issa työskentee useita suomalaisia, joista Operation Manager Linda Bäcklund kertoi, että kveenien ja suomalaisten ystävyysjuhla sopii erinomaisesti SALTiin.
– Olen yrittänyt suomalaistaa tätä paikkaa, ja Suomi on vahvasti esillä. Juhlimme täällä viime joulukuussa Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä, ja elokuussa on tulossa lakritsifestivaali, Bäcklund kertoi.
Juhlan puuhamies Reidar Harju oli tuonut juhlatelttaan juhannuskoivuja tunnelmaa luomaan. Lisäksi teltan katosta roikkuivat isot Kveenin ja Suomen liput. Tunnelman viimeisteli suomalainen musiikki. Soittolistalta löytyi suomalaissuosikkeja vanhoista klassikoista nykypäivän suosikkeihin, kuten Jenni Vartiaiseen ja Lauri Tähkään.
Harju oli halunnut tehdä juhannusjuhlasta matalan kynnyksen tapahtuman, jonne olivat tervetulleita kaikki kiinnostuneet.

Oma vihta mukana
Juhannussauna oli houkutellut monen suomalaisen paikalle. Oslon Suomi-Seurassa mukana oleva Reetta How oli vuokrannut yksityissaunan itselleen. Kauan ei kuitenkaan tarvinnut kysellä, vaan halukasta saunaseuraa löytyi nopeasti. Mira Peuru oli valmistautunut juhannussaunaan, sillä mukana hänellä oli vihta. Puulämmitteinen kiuas takasi aidon tunnelman, ja saunan täytti huumaava koivun tuoksu. Löylyä heitettiin suomalaiseen tapaan. Olisi miltei voinut kuvitella, että juhannusta oltiin viettämässä järven rannalla Suomessa – ei kivenheiton päässä Norjan pääkaupungin ydinkeskustasta.
Saunojat antoivat saunalle hyvät arviot.
– Norjalaiseksi saunaksi täysi kymppi. Oli tarpeeksi kuuma ja hyvät löylyt, Sanna Hakkarainen sanoi.
– Täydellinen juhannussauna, Mira Peuru jatkoi.

 

 

 

Kieli ja kulttuuri esiin
Pyssyjoelta kotoisin olevat Unn Torild Fossum, Kjersti Johnsen ja Anne Wilhelmsen olivat juhannusjuhlissa tapaamassa tuttuja ja jutunjuurta riitti. Naiset ovat olleet mukana Kven Østland -seuran tapahtumissa, ja he pitivät erilaisia kveenitapahtumia tärkeinä, jotta kulttuuria ja kieltä tehdään näkyväksi.
Unn Torild Fossum kertoi, että hänen kotikielensä oli lapsuudessa kveeni, eikä hän kouluun mennessä osannut lainkaan norjaa. Vuosien varrella kveenin taito hieman unohtui, mutta juuret alkoivat kiinnostaa aikuisiällä.
– Nykyään puhun jonkin verran kveeniä sukulaisteni kanssa, hän kertoi.
Johsen ja Wilhelmsen ylläpitävät kielitaitoa lukupiirin avulla.
– Luemme ääneen Alf Nilsen-Børsskogin kirjallisuutta. Ensimmäinen kirja on pian luettu, ja sitten alamme lukea seuraavaa, Johsen ja Wilhelmsen kertoivat.
Juhlassa mukana olivat myös ystävykset Lajla Henning ja Werner Willhelm Dallawara, jotka olivat ottaneet mukaan pienen Saamen lipun. Dallawara on juuriltaan puoliksi saamelainen, puoliksi kveeni.
– Suomen kieli oli läsnä lapsuudessa, sillä isäni puhui suomea, Dallawara kertoi.
Juhannusjuhlan välitön tunnelma miellytti Henningiä ja Dallawaraa.
– Läsnä on myös kaipuu pohjoiseen, kotiseudulle Vesisaareen, Dallawara sanoi.

 

 

 

Musiikki kruunasi juhlan
Illan ohjelmassa oli myös musiikkia, sillä juhannusjuhlissa esiintyi norjalais-suomalainen Ivar Beddari yhdessä norjalaisen Eirik Jacobsenin kanssa.
Beddari on kirjailija Olav Beddarin lapsenlapsi. Hän kertoi viettäneensä paljon kesiä isovanhempiensa kotipaikkakunnalla Paatsijoella.
– Lapsuuden juhannuksiin kuuluivat aina sauna ja savustetut ahvenet, nuori muusikko muistelee.
Ivar Beddarin äiti on suomalainen, ja Beddari puhuukin nykyään sujuvaa suomea.
– 18-vuotiaana juttelin suomalaisen serkkuni kanssa, ja tajusin, että en ymmärtänyt, mitä hän puhuu. Sen takia hain opiskelemaan Orivedelle Suomeen, hän kertoo.
Juhannusjuhlissa Beddari esittikin norjalaisen musiikin lisäksi kaksi suomenkielistä kappaletta, jotka hän oli kirjoittanut Suomessa asuessaan.
– Ensin löyly, sitten saunotaan vasta, hän lauloi Banja-kappaleessaan.
Beddari kertoi viettäneensä juhannukset viime vuosina Suomessa, joten juhannus Norjassa oli perinteistä poikkeava kokemus. Suomalaista juhannustunnelmaa artisti haki lauteilta, sillä Beddari ehti löylyyn ennen konserttiaan. Saunanraikas artisti täytti teltan juhannustunnelmalla.

Lisää tulossa
Juhannusjuhlien puuhamies Reidar Harju oli tyytyväinen keskikesän ystävyysjuhlien onnistumiseen. Kaikkiaan juhlassa kävi noin 50 osanottajaa.
– Kveenit ja norjansuomalaiset voivat aluksi vaikuttaa hieman ujoilta, mutta juhlatunnelma nousi illan aikana. Osa kävijöistä oli kuullut tapahtumasta Facebookista, ja osa lukenut uutisista. Tunnelma saunassa oli tiivis ja erinomainen, kun kveenit ja suomalainen saunoivat keskenään, Harju kertoi tyytyväisenä.
SALT teki tapahtumapaikkana niin suuren vaikutuksen, että mietintämyssyssä on jatkoa tapahtumalle.
– Ajatuksena on järjestää jotakin vastaavaa, sekä ohjelmaa että yhteissaunomista. SALT on täydellinen tapahtumapaikka, onhän siellä tarjolla pohjoisnorjalaista Mack-olutta ja monta saunaa käytössä, Harju iloitsee.