marsleder15

16. marsikuuta 2015. Justhiinsa 31 vuotta aikkaa hän oli myötä perustamassa maailman ensimäistä kainulaisseuraa, Pyssyjoven kainulaisseuraa. Ja nyt samana päivänä hänet lyöthiin kuninkhaaliseksi Pyhän Olaavin ensimäisen klassin ritariksi sen tähđen ko hän oon työtely kainun kielen ja kulttuurin etheen.

Aaroninjussan Terjestä oon pitäny kainulaisten assiita esilä yli kolmekymmentä vuotta. Hänen ääni oon kuulunu kauvas ja hän oon ollu kieli- ja kulttuuriassiissa ehđoton ja pörhäänanttaamaton. Met saama kiittäät paljon häntä siitä ette kainulaisten assii oon nyt pitemällä ko ennen.
Hän oli ensimäinen joka saarnasi ette kainun kieli oon oma kieli, ja se oon eniten hänen kunnia ette kainun kieli ei ole kuolu kieli tääpänä.

Hän oli ensimäinen joka hoksasi ette kainun kieltä häyttyy opettaat sekä peruskoulussa ette universiteetissä. Hän kehitti monenlaissii opetusmateriaalii kielen käyttääjille ja uusile oppiijoille, ja hän oon ollu myötä suunnittelemassa opetussysteemiitä, opetusplaanii, eksamitehtääviitä ja oppimateriaalii. Terje Aronsen sai iđeean ette se häyttyy perustaat kainun kielen ja kulttuurin sentterin. Sitte hän tappeli assiin puolesta niin kauvoin ette Kainun institutin perustethiin. Hän toimi monta vuotta institutin opetusjohtaajana ja oli lujasti myötä ko kainun kielen elästyttäminen alkoi. Ja hän oon puhunu ja tapelu kainun kielen puolesta tärkkeissä paikoissa sekä Ruijassa ette ulkomaila.

Mutta ei se ole ollu niin helppo koko aijan tapela. Hän sannooki ette hän häytyi lopettaat kuuntelemasta ikävii ja negatiivissii puhheita, mutta hän oon huomannu ette kroppa kyllä reageeraa niihiin vieläki. Silloin oon raskas olla. «Mutta tämä kunnia, minkä mie olen saanu, tekkee sen ette minun oon helpompi kestäät se», hän sannoo.

Aronsen toivoo ette Ruijan viranomaiset aukkeesti pyyđethään kainulaisilta antheeksi norjalaistamispolitikkaa. Sekä hallitus ette kirkko oon pyytänheet antheeksi muilta minoriteetilta. Oon loukkaavaa ko kainulaissii ei nähđä. Nyt olis kainulaisten vuoro.«Viranomaiset oon pyytänheet antheeksi yksiltä mutta ei toisilta. Staatti ja kirkko häyđyttäis ymmärtäät kunka vaikkeeta elämä oon heile joita tämä huonompiarvoinen kohteleminen koskettaat», hän sannoo.

Aronsen oon nyt ollu pensionisti yhđeksän kuukautta. Hän naureskellee hänen uutta elämää: Hän ajjaa emänän autola työhöön, tiskaa ja tekkee murkinan. Hän oon ymmärtänny ette hän ei saata pelastaat kainun kieltä ja kulttuurii yksin, ja hän toivoo ette muut jatkethaan hänen työtä. Hän toivoo ette kainulaiset oikaistais sölän ja lopetettais torumasta toinen toissii.

Muutampi vuosi aikkaa hän sanoi Ruijan Kaijule ette hän olis iloinen jos joku sanois hänestä samhaan laihiin ko priimusarjan sersantti sannoo Billylle: «Sie olet yksi hirvee monsteri joka ei perusta muusta ko militääristä.»
Niin met sanoma nyt sinule: Sie olet yksi visto monsteri joka et perusta muusta ko kainulaisista ja kainun kielestä. Ja siitä met olema sinule, ritari Aaroninjussan Terje, ikuisesti kiitoliset!

 

______________

DEN KVENSKE RIDDEREN

16. mars 2015. På dagen 31 år etter at han selv var med å starte opp den første kvenorganisasjonen Ruijan Kväänit – Pyssyjokilaiset/ Norske Kvæner – Børselv, ble Terje Aronsen slått til  til Ridder 1. klasse av Den Kongelige Norske St. Olavs Orden for hans innsats for bevaring og utvikling av kvensk språk og kultur.

Terje Aronsen har vært den toneangivende kvenen i norsk offentlighet i over tredve år. Hans stemme har nådd langt, og han har ikke veket en tomme for det han tror på når det kommer til kvensk språk og kultur. At kvensaken er kommet så langt som den er kommet i dag, skyldes i stor grad Aronsens innsats. Han var den aller første til å snakke om kvensk som et eget språk, og han skal ha hovedæren for at kvensk i dag ikke er et utryddet språk.

Som lærer har Aronsen vært en initiativtaker og foregangsmann for undervisning i kvensk, både i grunnskolen og på universitet. Han har utviklet viktig undervisningsmateriell i sin kamp for å beholde og utvikle språkbrukere, og har bidratt til utarbeiding av undervisningsopplegg, fagplaner, eksamensoppgaver og læremiddelutvikling i fagene. I tillegg har han også selv holdt språkkurs og undervist i kvensk på universitetsnivå. Det var Terje Aronsen som fikk ideen til og kjempet gjennom Kainun institutti – Kvensk Institutt, og her har han blant annet bidratt sterkt i revitalisering av det kvenske språket. Og ikke minst så har han framsnakket og kjempet for det kvenske i viktige fora både nasjonalt og internasjonalt.

Men det har ikke vært en lett kamp, og han røper at det ikke alltid vært like lett. Med tiden så har han sluttet å bry seg om kritikk og negativt snakk, men han merker at kroppen fortsatt reagerer negativt på slikt. Og det kan være slitsomt. «Utmerkelsen gjør det lettere å tåle det», forteller han.

Nå håper Aronsen at norske myndigheter offentlig sier unnskyld til kvenene for fornorskningspolitikken. Andre minoriteter har tidligere fått unnskyldning fra regjeringen og kirka. Det er sårende å bli oversett, og nå er det kvenene sin tur, mener Aronsen. «Det offentlige har unnskyldt fornorskningen til noen, men ikke til alle. Stat og kirke burde være såpass orientert at de visste at denne forskjellsbehandlingen gjør livet vanskelig for de det går ut over», sier han til Ruijan Kaiku.

Aronsen har nå vært pensjonert i ni måneder, og han beskriver muntert en ny tilværelse med blant annet gjøremål som å kjøre kona på jobb, ta oppvasken og lage middag. Han innrømmer også at han forlengst har innsett at han alene kan ikke redde kvensk språk og kultur. Han håper nå at andre følger opp det arbeidet som han har satt i gang. Aronsen formaner også kvenene til å få bedre selvtillit – og å slutte å krangle med hverandre.

For noen år siden sa han til Ruijan Kaiku at han hadde blitt kjempeglad dersom noen hadde sagt til han om det kvenske, som en menig sa til sersjanten i tegneserien Billy: «Du er et slemt fælt monster som ikke bryr deg om annet enn militæret».
Så her kommer det: Du er et slemt fælt monster som ikke bryr deg om annet enn kvenene og det kvenske språk. Og det er vi deg evig takknemlig for, ridder Terje Aronsen.