Kainun ja suomen lektorin työn tarjothaan Voronovin Mikole

Mikko (Mihail) Voronov oon valittu Tromssan universiteetin uueksi suomen ja kainun kielen lektoriksi.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Mikko Voronov assuu Suomen Turussa ja hänelä oon peret.

Hän oon ollu Tromssan universiteetissä ja kainun hommissa ennenki: Hän kirjoitti maasteritutkimuksen kainun kielen predikeeraavista funksuunista vuona 2006. Tutkimuksen materiaali oli Alf Börsskogin ensimäinen kirja. Voronov tutki kaksi vuotta sitä kunka Börsskog käytti predikeeraavii funksuunii.

Kainuksi se sanothaan esimerkiksi ette «lamphaat olthiin kesyt» (nominatiivi)  ko taas suomessa «lampaat olivat kesyjä» (partitiivi).

Hän hoksasi kans ette karjalassa ja vepsässä se sanothaan ushein samala laila ko kainun kielessä. Meänkieli oon tässä likempänä modernii suomee mutta vanhaassa, 1500- ja 1600-luvun suomessa oli kuitenki predikatiivit samala laila ko kainun kielessä. 

Mastergraadin jälkhiin hän työteli monta kuukautta Kainun institutissa missä hän kirjoitti kainun kielen äänifiilii – mitä oon Yykeänperästä Varenhkiin – tekstiksi. Niitä oon käytetty kainun kielen opetuksessa sekä kainun grammatiikin perustana.

Mikko Voronov oon Petroskoista. Hänen äitinkieli oon ryssä mutta hänen inkeriläinen ämmi puhui hänele aina suomee ja sillä hän oppi kielen. Hän opiskeli sitä koulussa ja sen jälkhiin Petroskoin universiteetissä viisi vuotta. Hän valmistui opettajaksi ja kääntäjäksi vuona 2003.

Justhiinsa silloin Eira Söderholm oli  suomen opettaajana Petroskoissa.

–  Mie ymmärsin heti ette tästä pojasta met häymä pittäät vaarin, hän sanoi ylppeenä ko Mikon masterii juhlitthiin Tromssassa syksylä 2006.
Luje koko artikkelin i Ruijan Kaiku 8-2006 tästä: http://www.nb.no/nbsok/nb/b603da98df67c758bbf39e6ffd48aa93?index=3

___________________________

Ny lektor i kvensk og finsk

Det er nå klart at Mikhail Voronov fra Universitetet i Turku tilbys stillingen som lektor i finsk og kvensk ved Universitetet i Tromsø.

Ruijan Kaiku har omtalt han før, for første gang i 2006.

Alf Børsskog sin første bok var nesten ikke kommet ut før den ble objekt for forskning. I 2006 fikk Mihail Voronov ferdig sin mastergrad som handlet om predikerende funksjoner i Børsskog sin tekst. I boka fant han 128 setninger som inneholdt slike funksjoner, og disse sammenlignet han med tekst i finske avisartikler og leksikontekster. Voronov fant ut at der man i finsk bruker partitiv, bruker man som regel nominativ i kvensk, akkurat som i gammelfinsk fra 1500-tallet.

Han skrev også noe om syntaks i kvensk, og sammenlignet kvensk med de nære slektspråkene karelsk, vepsisk og meänkieli.

Etter at han ble ferdig med mastergraden ble han hyrt inn av Kainun institutti-Kvensk institutt hvor han jobba i flere måneder og skrev ut kvenske lydopptak – fra Skibotn til Varanger – til tekst. Disse tekstene ble deretter brukt som grunnlag i undervisning i kvensk og for å lage kvensk grammatikk.

.

Les også:

Institutti oon jo valinu uuđen lektorin ● Navnet offentliggjøres først om en måned