KUVA LIISA KOIVULEHTO
.
Suurkäräjien enemmistö kannattaa ehdotusta. Lakialoite saattaa ehtiä hallitukselle jo syksyllä.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Laki parantaisi sekä Norjaan tulleiden maahanmuuttajien että Norjasta muihin maihin muuttaneiden norjalaisten oikeudellista ja sosiaalista asemaa.
– Esityksen taustalla on ajatus että kaksoiskansalaisuus helpottaa elämistä, parantaa integraatiota ja vahvistaa kansalaisten oikeuksia ja osallistumista. Nykyaikaisen demokraattisen valtion ei pidä pakottaa ihmisiä luopumaan kansalaisuudestaan, ehdottajat toteavat.
Facebookissa on useita asiaa tukevia ryhmiä, mm.
https://www.facebook.com/JaTilDobbeltStatsborgerskap/ ja
Globalisaatio
Ehdotuksessa todetaan että Norjan 5 109 056 asukkaan väestöstä lähes 670 000 on maahanmuuttajia.
– Lisääntyvästä muuttoliikkeestä johtuen ihmisillä on siteitä useampaan maahan. Ihmiset työskentelevät, opiskelevat ja solmivat avioliittoja maiden rajoista riippumatta. Kun on vahvat siteet moniin maihin, on raskasta ja vaikeaa luopua jostain kansalaisuudesta.
Esityksessä todetaan että noin puolet maailman maista sallii kaksoiskansalaisuuden, ja Norja on yksi harvoista maista, jonka kansalaisuuden ihminen menettää saadessaan muun maan kansalaisuuden. Vain kuusi Euroopan 46 valtiosta ei salli kaksoiskansalaisuutta, eli yli 90 prosenttilla Euroopan kansalaisista on mahdollisuus kahteen kansalaisuuteen.
– Yhden yhden maan kansalaisuuden periaate on vanhentunut ja kaksoiskansalaisuus on normaalitilanne sekä Euroopassa että Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa kaksoiskansalaisuus hyväksyttiin laajasti puoluerajojen yli.
Hylättiin 15 vuotta sitten
Suurkäräjät käsitteli kaksoiskansalaisuusasiaa 15 vuotta sitten. Silloin työryhmän enemmistö ehdotti kaksoiskansalaisuuden sallimista, mutta Norja ei ollut kypsä ajatukselle ja esitys ei mennyt läpi. Silloin vedottiin esim. lojaalisuuteen: «Toisen maan kansalainen ei voi olla lojaali Norjalle.» «Kuinka menetellään asepalveluksen kanssa? Mikä suurlähetystö auttaa ulkomailla? Mistä saa passin ja opintolainaa?»
Komitea totesi jo silloin että monilla norjalaisilla on kaksoiskansalaisuus joko syntymän perusteella tai jos entisestä kansalaisuudesta vapautuminen ei ole mahdollista. Tästä johtuen Norjalla on y.m. asiosta olemassaolevat sopimukset monen maan kanssa.
– Käytännössä kaksoiskansalaisuus on siis jo voimassa joissain tapauksissa, esityksessä todetaan.
Esityksen tekijöiden mielestä on vaikea nähdä mitä periaatteellisia tai käytännön esteitä voisi seurata siitä että ihminen saa Norjassa kaksoiskansalaisuuden hakemuksesta, kun se on jo mahdollista syntymän perusteella.
Ulkomailla asuvat norjalaiset
Kaksoiskansalaisuudesta olisi suurta käytännön hyötyä ulkomailla asuville ja työskenteleville norjalaisille. Monet norjalaiset asuvat ulkomailla lyhyitä tai pidempiä jaksoja ja monet ovat perustaneet perheen. Monessa tapauksessa asuinmaan kansalaisuus on suuri etu ja toivottavaa. Norjan kansalaisuudesta luopuminen vaikeaa sekä perhe- että tunnesyistä ja lisäksi siitä aiheutuu Norjaan palatessa käytännön ongelmia.
– Kaksoiskansalaisuus mahdollistaa siteen ja identiteetin säilymisen molemmissa maissa ja varmistaa helpon paluumuuton, SV ja Venstre toteavat.
Norjassa asuvat ulkomaalaiset
Norjassa asuu liki 700 000 muun maan kansalaista. Vaikka Norjan kansalaisuushakemusten lukumäärä on lisääntynyt, kansalaisuutta hakevien osuus on pienentynyt. EU:n laajennuttua vuonna 2004 Norjaan tulleet työperäiset maahanmuuttajat eivät esimerkiksi ole hakeneet Norjan kansalaisuutta yhtä suuressa määrin kuin pakolaiset.
Tilastokeskus SSB:n mukaan kiinnostus Norjan kansalaisuutta kohtaan on viime vuosina pienentynyt. Hyvin monet ihmiset, joilla on mahdollisuus hakea Norjan kansalaisuutta, eivät tee sitä. SSB:n raportin «Overgang til norsk statsborgerskap 1977–2011» mukaan yli puolet heistä, jotka eivät ole hakeneet kansalaisuutta, olisivat hakeneet sitä, jos he olisivat saaneet pitää myös vanhan kansalaisuutensa.
Esityksen tekijöiden mielestä vaatimus vanhasta kansalaisuudesta luopumisesta vaikeuttaa integraatiota ja estää tuhansien ihmisten täysivaltaisen ja demokraattisen osallistumisen Norjan yhteiskuntaan, esimerkiksi äänestämisen suurkäräjävaaleissa.
– Norjan yhteiskunnan täytyy toivottaa tervetulleeksi täällä asuvat maahanmuuttajat täysivaltaisina kansalaisina, kunhan he kunnioittavat ja toimivat maan demokraattisten arvojen ja lakien mukaisesti, mutta siteitä muuhun maahan ja kulttuureihin ei pidä katsoa esteeksi integraatiolle. Se että kymmenet tuhannet maassa vakituisesti asuvat kansalaiset, jotka voivat äänestää paikallisvaaleissa, eivät saa tilaisuutta osallistua maan tärkeimpään demokratian ilmentymään, kertoo demokratian puuttumisesta Norjassa, esityksessä kirjoitetaan.
Pienemmät vaatimukset Pohjoismaiden kansalaisille
Esityksen tekijät muistuttavat että Norjan kansalaisuuden saaminen on ollut jo kauan helpompaa pohjoismaalaisille. Pohjoismaiden kansalaiset voisivat hakea Norjan kansalaisuutta asuttuaan Norjassa kaksi vuotta. Esitetään myös, että Ruotsin ja Tanskan kansalaisilta ei vaadita osoitusta norjan kielitaidosta ja että heidän ei tarvitsisi osallistua 300 tunnin kieliopetukseen.
