Illustrasjon: Wilfred Hildonen

 

Er kvenene for puristiske? • Vaivaako kväänii purismi? Ruijan Kaikus leder for desember.

 

Kan nøden lære naken kven å spinne?

Alle barna hadde drakt unntatt Kenen, han var kvenen.

En tunghørt alle-barna vits tjener poenget: I mengden av tilstelninger med barn til stede, kan vi bedrøvelig sjelden peke på noe stivpyntet og si at der rusler et kvensk barn.

Visst er barna kvenske, mange av dem også, det bare vises ikke. De mangler kvendrakt. Mer trivielt sagt «kvenkostyme». Altså et antall plagg og komager og andre effekter som samlet sett gir dem en umiskjennelig kvensk look.

Som regel ser de kvenske barna ut som de norske, dongeribukse og pen skjorte eller bluse, vrient å vite hvem som er hva. Barna ser, hva skal vi si, fornorskete ut.

Våre kvenske barn fortjener bedre, og vi innrømmer å kjenne på tristesse når tilstelningen er flerkulturell og det dukker opp samiske barn. Mange, av og til flesteparten, pyntet i sine og sin families tradisjonelle samiske festplagg. Superlett for hvem som helst å nikke anerkjennende og vite at der rusler et samisk barn.

Se så mye fint og variert de har å velge blant i klesskapene sine, de samiske barna. Langt ifra kun den tradisjonelle kofta fra Karasjok eller kofta fra Kautokeino, de har masse annet fint og fantasirikt. Nok til å kombinere og sette sammen og leke seg, uten å miste det samiske helhetsinntrykket.

Så hvorfor, spør vi, evner ikke kvenfolket å få til det samme? Kreere mange og fine kvensk-inspirerte staseligheter og la barna elle-melle fra klesskapet og prøve det ut? Er kvenene for puristiske? Biter vi ennå negler i uro for at bunadspolitiet skal komme og arrestere oss?

Mye mulig. Og nok en god grunn til å teste ut artige påfunn og blivende kolleksjoner først på barna. Ta mål av dem og sett i gang med symaskina. La barna går foran, tilrår vi, tenk mer i retning billigstoff og kostyme enn vadmel og bunad, og pynt barna i kvenske plagg og tilhørigheter og se hva som funker og hva som kan funke også på voksne. Vi håper og tror at bunadspolitiet vegrer seg for å dele ut fartsbøter til smårollingene.

I mellomtiden kan du jo gå inn i nettleseren og skrive «samisk plagg.» Der får du opp hundrevis av bilder og illustrasjoner og tilsvarende mange vakre uttrykk for nær grenseløs kreativitet. En samisk kreativitet som virker mer fri og uanstrengt enn den kvenske.

Det må kvenene finne fram nål og tråd og bøte på.

 

Auttaako hätä kväänin kehräämhään?

Kaikki lapset saathiin fiinin puvun, mutta ei Ääni. Mutta sehän oonki kvääni.

Huono kuulo – kaikki lapset -pilajutussa oon taikkaa: Oon paljon fästii ja muita paikkoi missä oon kläppii ja missä surulisen harvoin saatama nähđä ette joku lapsista olis kvääni ja sillä pyntätty  kväänipukhuun.

Tietenki sielä oon kväänikläppii, paljonki, sitä ei vain saata tiettäät. Heiltä vailuu kväänivaattheet. Yksinkertaisesti sanottunna ”kväänipuku”. Mikä tarkoittaa koko joukkoo vaatetkappalheita, vuotakenkkii ja muita mikkä yhđessä tehđhään eppäilemättömän kväänilookin.

Ylheensä kväänikläpit näyttäävät samalta ko ruijalaiset lapset, eli heilä oon dongerihousut ja kaunis paita eli plyysi, ja sillä se oon paha tiettäät kuka oon mitäki. Kläpit näyttäävät, kunka met sen oikhein sanoisimma, ruijalaistunheelta.

Meiđän kväänikläpit ansaitteevat paremppaa, ja häyttyy sannoot ette met tunnema surruu ko fästi oon monenkulttuurinen ja sielä oon myötä saamen kläppii. Usheet, muutamisti usheimat, oon pyntätty omhaan eli oman perheen tradisunaalisheen saamen fästipukhuun. Se oon helppo itte kukaselleki nyökätä ja havaita ette siinä oon saamen lapsi.

Kattopa vain kunka paljon ja monenlaista vaatetkappaletta heilä oon mistä valita, saamen lapsila. Ei tyhä tradisunaalinen Kaarasjoven eli Koutokeinon puku, heilä oon vaikka kunka paljon muuta fiinii ja monenlaista vaatetta. Nokko ette pystyyvät yhđistelemhään ja leikittelemhään, ja kuitenki jokhainen näkkee ette het oon saamelaiset.

Niin miksi, met kysymä, ei kväänikansa pysty samhaan? Luomhaan monnii fiinii vaatetkappalheita kvääniin mallhiin ja anttaat kläpit lukkeet aanen-taanen ja plokata kaapista vaattheita ja pröövätä niitä? Vaivaako kväänii purismi? Vieläkö met purema kynssii ja murettumma ette tulleeko kuitenki se pukupoliisi ja viepi meiđät tyrmhään?

Oonhan se mahđolinen. Ja siinä meilä oonki hyvä syy ensistä pröövätä sommii keksinttöi ja tulleevii vaatetkokhoonpannoi kläpiilä. Ottaat heistä mitat ja panna neulomamasiinin toimheen. Antakkaa lapset olla eđeskävviijät, se olis meistä hyvä, ottakkaa pithoon halvat kankhaat ja tavalisemat vaatetkappalheet ja unheettakkaa verat ja fästipuvut. Vaatikkaa kläpit kväänivaattheissiin ja muihin sen sorttishiin ja kattokkaa mikä toimii ja mikä saattais toimiit kansa raavhaila. Met toivoma ja uskoma ette pukupoliisi kielttäytyy jakamasta faarttisakkoi pikkupeniköile.

Tässä välissä sie saatat mennä netthiin ja kirjoittaat ”saamen vaattheita”. Siinä ittää framile sađoittain kuvvii ja priimustuksii ja monenlaista näyttöö rajattomasta luomisvoimasta. Saamen luomisvoimasta mikä näyttää ittensä vaphaampanna ja kevveempännä ko kväänin luomisvoima.

Tässä häyttyyvät kväänit tehđä paranuksen ja nouttaat framile neulan ja lankkaa.

 

Piirustus: Wilfred Hildonen