Svedjerug eller finnerug, som den også heter, blomstrer i Troms. (Kuva: Liisa Koivulehto)
Mettäsuomalainen kaskiruis alkoi kukkimhaan Tromssan läänin Dyröyassa augustikuun alussa. Jos syksy oon hyvä, jyvät saatethaan kypsyyt.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Tromssan läänin Dyröyhaan saathiin viimi syksynä pari liitterii kaskirukhiin siemenii Norlannin Korgenista missä yksi maapruukari viljoo niitä. Dyröyalainen maapruukari halusi pröövata kunka kaskiruis pärjää Tromssassa. Hän antoi jyvvii naapureileki.
Kaskirukhiin kylvethiin viimi syksynä ja se nousi hyvin orhaale.
Når det blåser kraftig, kan rugen lett legge seg. Vindbeskyttelse er god å ha. På lesida er det også varmere enn utenfor. (Kuva: Liisa Koivulehto)
Ruis talvehti hyvin ja kevhäälä alkoi uusi kassuuminen. Yhđestä siemenestä nousi 10-15 kortta. Pisimät oon liki 180 senttiimeetterii pitkät.
Finnerugen kan bli over 2,5 meter høg sørpå. Denne er knapt 180 cm. (Kuva: Liisa Koivulehto)
Tröndelagissa kaskiruis kassuu yli kaksimetriseksi.
Vanhaa sortti sai renessansin
Kaskiruis oon vanhaa sortti jota oon viljottu öystässä kaksi tuhatta vuotta. Sieltä se vajelsi ihmisten matkassa Ryssänmaale. Tuhat vuotta aikkaa sitä viljothiin jo Suomessaki, ja Norjhaan se tuli 1600-luvula mettäsuomalaisten matkassa.
Kaskenpoltto loppui ja tuli uudet viljomistavat ja viljasortit. Jostaki aitasta löytyi kuitenki muutampi jyvä. Ja joku seppä ihminen hoksasi pruuvata ette saađa net itämhään.
Nyt kaskiruista oon niin paljon ette sekä siemenii ette jauhoi oon myynissä. Kaskiruis anttaa leiphään erityisen hyvän mavun. Se oon kans sanottu ette kaskiruis passaa paremin ökologisheen viljoomisheen ko uuđet sortit.
Knekte strå med rugakser kan bli en fin dekorasjon. (Kuva: Liisa Koivulehto)
