– Käyttäkkää Nettidigisannoi – ja ilmoittakkaa feilistä!

Nettidigisanat-programin tyontekkiijät pyyđethään ette ihmiset oltais siivot ja ilmoitettais heile aina ko het huomathaan ette programissa oon väärii muottoi.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Tromssan universiteetin kainun kielen opettaaja Eira Söderholm huomasi viimi vuođen syksynä ette opiskelijoitten kursitehtäävitten vastauksissa alkoi olemhaan aivan eriskumhaissii sanan taivutuksii.
– Mie ihmettelin tätä ja hunteerasin ette mistä opiskelijat oon saattanheet keksiit tämmöiset aivan merkiliset taivutukset? Ko mie hoksasin ette het oon kopieeranheet net Nettidigisanoista, mie ensistä aivan suutuin! Eira Söderholm muistelee.

Kaksinkertainen synti
Hän sannoo ette hän siitä paikasta kielsi hänen opiskelijoita käyttämästä Nettidigisannoi.
– Miksi sie sen tehit?
– No ensistä eihään opiskelijat opi mithään jos het tyhä kopieerathaan. Se oon sama vaikka sielä ei olis yhthään virhettä! Ko sie opiskelet kieltä, sie häyđyt käyttäät ommii aivvoi ja freistata itte hunteerata kunka sanan taivutethaan, hän sannoo.
Hän meinaa ette ko programissa oon feilii, se oon kaksinkertainen synti.

– Mie ymmärän ette programin tekkiijät oon halunheet laittaat sen näkkyyville vaikka se oon vielä raaka. Mutta tämä oon iso probleemi kielen oppiijoile ja kaikile muileki jokka ei ole sikkarit kielessä ja jokka ei saateta tiettäät ette joku muoto, mikä siellä seissoo, oon aivan mahđoton, Söderholm sannoo.

Monenlaissii haastheita
Tromssan universiteetissä kainun kielen oppiijat saatethaan valita sen kainun kielen variantin mikä oon heile oma. Nettidigisanat-programissa ei nävy mitä varianttii siellä näkkyyvä sana eli taivutus oon, ja Söderholm meinaa ette se oon probleemi.
– Kunka eri variantit saađhaan näkkyyville Nettidigisana-programissa? Kunka hän joka hakkee sannaa eli taivutusta, saattaa valita justhiinsa sen variantin minkä hän halluu? Oonko se eđes mahđolinen ja halluumako met tehđä niin jyrkät erot eri variantiitten välilä? Mie en usko ette siiheen löyttyy helppo ratkaisu, eikä meilä ole niin paljon resurssiikhaan, hän meinaa.
Söderholmila oon kuitenki yksi paranusehđotus.
– Ko sie hajet jonku sanan ja löyđät sen, se olis hyvä tiettäät ette mistä se sana oon tullu: Oonko se vanhaa sana eli oonko joku tehny sen äskön – ja kuka? Tämän häytyis merkitä, hän meinaa.
Samala hän pörhäänkuuluttaa erityistä strategiita kunka kainun kielheen saađhaan uussii sannoi.
– Kainun kielestä vailuu sattoi aivan tavalissii modernin arkipäivän sannoi. Millä keinola met saisima meän kielheen lissää tarpheelissii sannoi? hän kyselee.

Ko kaiken tämän oon sanottu, hän kuitenki praamaa kaikkii yrityksii mikkä lisäthään kainun kielen oppimista ja puhumista.
– Paras tapa oppiit kainun kieltä oon ette sie puhut sitä! Jos Nettidigisana-programmi auttaa ihmissii oppimhaan ja puhumhaan kainun kieltä, se oon hyvä! Mutta sie ei häyđy käyttäät sitä ilman kritiikittä!

– Miksi Nettidigisanoissa oon feilii?
– Programeeraaminen oon kaiken perusta. Met analyseeraama kielen ja syötämä sääntöi jonka avula programi saattaa tuottaat oikkeita muottoi. Jos yksiki pieni merkki oon väärin, se saattaa anttaat sata feilii, Mari Keränen muistelee.
Hän oon työtely Nettidigisanoitten kans parin viimi vuođen aijan muun työn lomassa.
– Sekä verbit ette nominit taivuthaan. Meilä oon kaasuksii ja graadivaihettelluu singulaarissa ja pluraalissa. Eriliikaisesti graadivaihettelu oon vaikkee saađa toimimhaan, Mari Keränen muistelee.
– Oonko tämä aivan pioneerityötä?
– No ei, saman oon tehty esimerkiksi nenetsile ja udmurtille. Net toimithaan joskus hyvin, joskus vähemän hyvin. Pohjaissaamen kielen kans tehthiin työtä monta vuotta ja sillä se oonki niin hyvä, Keränen praamaa.

Hiđasta työtä
Yksikhään kielen alkupöräinen puhhuuja ei ole alkanu tähään työhöön. Kielen puhhuujiita oon vähän ja het oon vanhaat.
– Joskus sanoitten hakeminen oon oikkeeta detektiivityötä. Meile tuli esimerkiksi adjektiivi «kärys» mitä kukhaan ei ollu kuulu. Se tullee verbistä «kärtytä» ja suomessa se oon «kärttyinen». Analyseerasimma sitä koko päivän. Sama analyysi passasi 3-4 muuhuun sanhaan… jälkhiin sen meilä oli päät aivan kippeet loppupäivän, Mari Keränen muistelee.

Uusi virka tulossa
Nettidigisanat oon Kainun institutin prosjekti ja sen tavustalla oon Tromssan universiteetin laitos Giellatekno ja heiđän kieliteknoloogia. Nelje ihmistä – Sindre Trosterud, Mari Keränen, Anna-Kaisa Räisänen ja Merethe Eidstö Kristiansen – oon työtelheet Nettidigisanoitten kans viimi aikoina, mutta kukhaan ei täyspäiväisesti. Nyt Kainun institutti oon saanu 750.000 kruunuu uutta rahhaa.
– Aijoma palkata uuđen työntekkiijän joka työtelee tyhä Nettidigisanoitten kans. Prosjektivirka tullee auki aprilikuun puolivälissä, ja toivoma ette uusi työntekkiijä saattais alkkaat maikuussa, Kainun institutin johtaaja Hilde Skanke sannoo.
Hän toivoo ette kaikki jokka huomathaan feilii taivutuksissa, ilmoitethaan tästä Kainun instituthiin epostissa.
– Met olema aivan henkkaavaiset käyttääjistä! Lähättäkkää meile tiettoo takaisinpäin! hän pyyttää.