Finfin fangst under sommertreffet i Kiruna: Seminaariväki kävi kattelemassa ko Kalix-jovesta nostethiin pieni nuotalinen siikaa ja pari harria. Rolf Wilhelmsen oli venheessä nuottaa laskemassa ja irrotteli rannassa kaloja. Illustrasjonsfoto: Liisa Koivulehto

 

Kersti Salomonsson oon ollu STR-T:n (Svenska Tornedalingars Riksförbund – Tornionlaksolaiset) puhheenjohtaja 1. maikuuta lähtiin.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Ennen hän oli varajohtaaja.
STR-T:lä oon 8-10 jäsenseuraa etelästä pohjaisheen.

– Se vaihtelee paljon, aina sen jälkhiin missä oon aktiivisia ihmisiä, Salomonsson muistelee.
Kveenimaayhistyken Ruottin jäsenet oon siirtymässä STR-T:n alle (katto oma artikkeli sivula 11).

Kieli oon tähelinen

– Miksi sie halusit puhheenjohtajaksi?
– Tämä on minule tähelinen asia. Tärkeimät asiat minule oon kulttuuri, kieli ja historia, Salomonsson sanoo.
Hän oon kieli-ihminen ja sillä hän oon valinu ammatinki: Hän oon engelskan ja franskan kielen opettaaja.
Hänen oma äitinkieli on meänkieli, Malmikenttien ja Kirunan varieteetti.

 

Kersti Salomonsson er ny leder i Svenska Tornedalingars Riksförbund – Tornionlaksolaiset (STR-T). Forbundet er søsterorganisasjon til kvenforbundet og har et titalls medlemsforeninger fra Sør-Sverige til Gällivare.

– Mie olen sekä lantalainen ette tornionlaksolainen. Mie synnyin Pajalan kunnan Muodoslompolossa – Merasjärven kylässä – mutta sitte muutima Sopperhoon mistä minun isä oon. Sitte muutima Jellivaarhaan, ja Malmivaarassa mie kävin lukion. Uumajassa olen asunu kauoin, mutta nyt ko mie jään eläkheele, mie ajattelen ette mie muutan takaisin Yli-Sopperhoon. Mulla oon talo sielä, hän muistelee.
Vahvimat ja näkyvimmät meänkielen käyttäjät oon kauvoin tulheet Pajalasta ja väylänvarresta muutenki.

– Meänkieli jaksaa parhaimin Pajalan, Haaparannan ja Ylitornion kylissä. Väylänrannan varieettii oon vahvoin, joo, mutta se oon aika ette Kirunan ja Malmikenttien varieteetit tulhaan näkkyyville. Se ei jaksa oikhein hyvin, ja tämä Malmikenttien kieli oon melkkein tyhä puhekieli, sitä ei näje kirjoitettuna juuri yhthään.
Kirunan ja Malmikenttien kieli oon piian likimpänä Porsangin kväänin kieltä.
– Se olis hyä ette saisima yhen kielisentterin Malmikentile ja toisen rajan pinthaan. Sillä laila voisima kehittää ja vahvistaa molempia varieteettia.

Lääni ja valtio tuethaan

Region Norrbotten oon aloittannu selvityksen siitä ette perustaa meänkielen ja tornionlakson kulttuurin sentterin.
– Ruottissa oon vaalit syksylä. Näjemä sitte kunka se mennee, Salomonsson meinaa.
Aprilikuussa STR-T jätti kulttuuri- ja demokratiaministeri Alice Bah Kuhnkele selvityksen ”Då var jag som en fånge.” Statens övergrepp på tornedalingar och meänkielitalande under 1800-och 1900-talet ” missä muistelhaan ruottalaistamispolitikan vaikutuksesta ihmisile. Selvityksen teki Curt Persson. Kulttuurideparttementti oli antanu siihen rahhaa.
Selvityksen saattaa lukea netistä http://www.hscopy.se/epublicering/rapport_0409/files/assets/basic-html/page-1.html
Paperiversuunin sie saatat tilata STR-T:n nettisivulta (www.str-t.com).

– Olema vasta saanheet 400.000 kruunuu siihen ette saatama tehä tämän selvityksen tunnetuksi. Levitämmä tietoa ja informaatiota ja käymä praatimassa muitten kans. Meän tavoite oon ette Ruothiin tullee samanlainen forsoningskomisjuuni ko mitä Ruijassaki, Salomonsson muistelee.

Hyvä kontakti Ruijhaan

Salomonsson oon hyvin kiinostunnu norjalaistamiskomisuunin työstä ja halluu saaha kontaktia niitten kans jokka työtelhään norjalaistamiskomisuunissa Ruijassa. – Meän entiset johtaajat Bengt Niska ja Tore Hjort käythiin monta kertaa Ruijassa. Mie tulen kans käymhään, tietenki, hän sanoo.