Kieliraati haki kielen puhhuujiita

Kielikahvilassa juteltiin, kerrottiin tarinoita ja keskusteltiin uusista sanoista.

Maija Liisa Björklund

Lauantaina Språkrådet – Kieliraati ja Kväänin kielitinka järjestivät avoimen kielikahvilan Kafe Ruijassa Yykeänperässä. Kieliraati haluaa tällä tavalla kerätä kveenin kielen sanoja, ja varmistaa että ne ovat olemassa kveenin puhekielessä.

Uusi kuvateema-sanakirja
Kveenin kielen sanoja kerätään uutta oppimateriaalia varten, nimellä Lexin-kuvateema (Lexin bildetema). Niissä on kuvat ja ääni. Tämä interaktiivinen sanakirja on tehdaän erityisesti peruskoulua varten, ja sisältää 1900 sanaa jaettuna 31 teemaan.
– Olemme tehneet Paaskiviikon aikana kenttätyötä eri tapahtumien aikana, ja kielikahvilassa meillä oli tällä kertaa konkreettinen suunnitelma saada tiettyjä sanoja naulatuksi sanakirjaa varten. Tarkoitus on valita sanakirjaan sanoja, jotka ovat mahdollisimman laajasti käytössä, sanoo Katriina Pedersen, kveenin kielen neuvonantaja.

Kafe Ruijan kielikahvilassa oli sekä kielen puhujia että oppijoita, kaikkiaan seitsemän osallistujaa.

Kielikahviloita on aikaisemmin ollut kuusi, ja ovat tärkeä resurssi Kieliraatin työlle. Samalla ne antavat kielen käyttäjille mahdollisuuden puhua kieltä, ja oppijoille kysyä ja harjoitella.
– Se on vähän niin kuin Kinder-muna, kolme hyvää asiaa, Katriina Pedersen naurahtaa.
Hän kertoo että Yykeänperän kielikahvilassa saatiin kerättyä enemmän sanoja kuin koskaan.
– Usein pienessä ryhmässä saa eniten sanoja, keskustelu on vähän erilaista kuin suuremmassa ryhmässä. Mutta eri kahviloilla on eri tarkoitus, joskus vaan keskustelemme vapaasti.

Aikaisemmin olemme olleet Alattiossa juuri tämän Lexin-sanakirjaprojektin yhteydessä.

Hyötyä ja iloa
Nyt tarvitaan erityisesti sanoja jotka liittyvät teknologiaan ja yhteiskunnallisiin teemoihin. Yykeänperäläisellä Oddvar Örnebakilla oli monta sanaa esimerkiksi rahaan, maksuihin ja postiin liittyen, mutta hän muistutti humoristisesti, että ”satanen” ei ole sama jos siihen laittaa liian monta a:ta!
Vokaalimäärä on tärkeä kvänin kielessä!

Tarinoitakin kerrottiin.
– Viranomaiset sanothiin ette lapsile ei saa puhua kvääniä koska heiän pää ei muka kestä sita. Mutta Apajan puolella ei kukhaan välittäny tästä. Mamma se vain puhui, Oddvar kertoo, ja nauraa makeasti päälle.
Kaikki mukanaolleet eivät ymmärtäneet juttua ja se käännettiin norjaksi.

– Oletteko saaneet monta uutta informanttia Paaskiviikon aikana?
– Kyllä, voi sanoa niin. Tämä on ollut oikein onnistunut meidän kannaltamme. Olen myös yllättynyt että jotkut osaavat kirjoittaa niin hyvin, tietävät esimerkiksi tasan kuinka monta vokaalia kuuluu olla ja niin edelleen, Katriina Pedersen kehuu.

– Kuinka te menettelette kun etsitte tiettyjä sanoja?
– Joskus kysymme suoraan ”Mitä sinä sanoisit?” jostain sanasta. Toisinaan vain juttelemme ja kuuntelemme, ja ehkä sana lopulta muistuu mieleen. Sitä sopeutuu eri tilanteissa, eri ihmisten kanssa.