Kirjakielten yhistäminen ei oikhein innosta

Eira Söderholm sannoo ette yhessä kaksi pientä kieltä olis vahvemmat. Arkkiivikuva: Liisa Koivulehto 

 

Ajatus kväänin ja meänkielen kirjakielten yhistämisestä ei ota tulta.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Pensjoneerattu kväänin ja suomen kielen universiteettiopettaaja ja tutkiija Eira Söderholm oon esittäny ette kväänin ja meänkielen kirjakielet yhistettäis. Hän perustellee tätä sillä ette kielet oon hyvin likheiset ja kumpaisellaki kielellä oon vähän resurssii, sekä ihmissii ette rahhaa. Yhessä kaksi pientä kieltä olis  vahvemat.

Hän esitti tämän Meänkieliseminaarissa 2020.

Söderholm oon Kväänin kielitingan jäsen.

– Tämä oon minun aivan oma ehotus. Assiista ei ole diskuteerattu Kväänin kielitingassa, Södeholm muistelee.

 

 

– Melkkein sammaa kieltä

– Miksi sie ehotat tätä?

– Molemilla kielilä oon pienet sekä taloueliset ette ihmisresursit. Eriliikaisesti Norjan puolela oon vähän kielen taittaajiita. Ruottin puolela oon enämen jokka puhhuuvat meänkieltä mutta kuitenki vähän niitä jokka käytethään meänkieltä kirjalisesti, vaikka Ruottissa oonki pitkä meänkielen kirjoittamistradisuuni, Söderholm sannoo.

Hän muistuttaa ette riikinraja ei ole kieliraja. Esimerkiksi Tornionlaksossa puhuthaan melkkein samhaan laihiin ko Raisissa ja Alattiossa.  Jällivaaran ja Porsangin dialektiissa oon hyvin paljon samanlaissii trekkii.

– Näistä variantiista jokhainen saattaa valita sen variantin mikä passaa ittele, Söderholm sannoo.

– Jos jokhainen valittee mitä halluu, saattaako se silloin puhhuut yhtheisestä kirjakielestä?

– No, Norjassa oon nynorsk ja bokmål, mutta kuitenki puhuthaan ette se oon yksi ja sama kieli, norja, Söderholm verttaa.

 

– Kulttuurierot oon suuremat maan sisälä

Hän näkkee ette yhistämisessä olis monta hyöttyy.

– Saattaisimma esimerkiksi käyttäät sammoi oppikirjoi, hän sannoo.

– Norja ja Ruotti oon kaksi eri maata ja eri yhtheiskunnat. Kunka tämä saattais toimiit?

– Mie meinaan kyllä ette Jällivaaran ja Pyssyjoven yhteiskunnat oon keskenäisesti enämen samanlaiset ko Jällivaara ja Tukholma eli Pyssyjoki ja Uslu.  Mie meinaan ette kulttuurierot maan sisälä oon suuremat ko minoriteettiin välilä, Söderholm sannoo.

Hän näkkee kuitenki ette raja oon estet yhtheistyöle:

– Ruottissa ja Norjassa oon erilainen byrokratia ja polittiset systeemit.

– Mitä kirjakielten yhistäminen vaatis?

– Aivan ensiksi se vaatis ette kielityöteliijät molemissa maissa päättäävät kokkoonttuut ja diskuteeraavat yhtheistyöstä. Ruottissa oon meänkielen huoltojoukko ja Norjassa oon Kväänin kielitinka. Pohjoissaamellaki oon kolmen maan yhteinen kieliorgaani, niin mie luulen ette kahen maan yhtheinen kieliorgaani lykästyis samala laila.

 

– Sekä polittinen ette byrokraattinen asia

Kväänin kielitingan puhheenjohtaja Egil Sundelin ei ollu kuulu Söderholmin ehotusta kväänin ja meänkielen kirjakielten yhistämisestä.

– Kielet oon aika samanlaiset, se ei ole este. Lingvistisesti se saattais hoitaa kielet yhessä.  Mutta asia oon polittinen ja byrokraattinen. Norjassa kvääni oon minoriteettikieli ja Ruottissa se oon meänkieli. Kumpiki valtio antaa rahhaa ette lapset saavat oppia ommaa minoriteettikieltä, mutta tietenki, oonhan saamen kieliki kolmessa maassa, Sundelin sannoo.

Hän ei ole hunteerannu asiaa ennen.

– En ole negatiivinen  mutta en saata sanoa mikä olis oikhein eli väärin. Kielitingala oon nettimöötti 14. desemperikuuta, piian otama asian esile sielä, Sundelin sannoo.

 

 

– Häyn kuunela ja lukea enämen

–  Ehotus oon aivan uusi ja sehän saattais olla hyvä ideea yhistää voimat kirjakielen kehittämiseksi. Mie häyn kuunela ja lukea enämen tästä ja hunteerata mikkä olis konsekvensit – hyvät ja pahat. Piian met debateeraama tästä seuraavassa kielitingan möötissä, Kväänin kielitingan varajohtaaja Katriina Pedersen sannoo.

 

– Ei kannatte muuttaa

Kväänin kielitingan sekretariaatti oon Kainun institutissa. Mari Keränen oon yksi kolmesta kväänin kielitingan sekretääriistä. Hän konstateeraa ette kielten yhistäminen vaatis kans kielen nimen muuttamista mutta

– Mie meinaan ette kväänin kieli mennee hyvin etheenpäin nyt. Norjassa oon tulossa heti uusi kielilaki, ja siinä lukkee «kvensk». Se ei kannatte nyt alkkaa muuttamhaan tätä.  Kielen nimen vaihtaminen olis hirmuisen vaikkeeta.

Keränen meinaa ette yhtheistyötä saattaa lisätä ilman ette kielet yhistettäis.

– Esimerkiksi ko met käänämä tekstii kvääniksi, ja jos vailuu sana, met saatama lainata meänkielestä. Se toimii hyvin. Meänkielen sanat oon soppeevammat ko suomen sanat.

 

 

– Kysymys oon muustaki  ko kielestä

 – Eira Söderholmin ehotus oon radikaali mutta ei piä pölästyä! meänkielen kielenhuoltaja Elina Kangas Kielen ja kansanperintheen instityytistä (Isof) sannoo.

Kangas ei ole ottanu ehotusta aivan pukstaavin pääle.

– Eira Söderholm saarnasi Meänkielen seminaarissa eniten meänkielen ja kväänin kielen yhtheisistä trekiistä, ja aivan lopuksi hän kysyi ette saattaisko meänkielen ja kväänin kirjakielet yhistää. Mie piän että tämä oon debatin herätys, ja debatti, sehän oon hyvä.

Kangas sannoo ette meänkielen huoltojoukko sikkaristi debateeraa asiasta. Meänkielen huoltojoukhoon kuuluu viisi meänkielen puhhuujaa, joila oon erilaista kompetenssia ja kokemusta meänkielitöistä:  Anders Emanuelsson, Mervi Jaako, Ingela Henriksson, Paula Kruukka ja Bengt Pohjanen. Kangas oon roikassa vielä kuuentena.

Kangas meinaa ette kielten likheisyys ei ole ainua asia mikä oon puhhuujille tärkkee. Kysymys oon muustaki.

– Ruotti ja norjaki oon likelä toinen toista mutta net oon kuitenki eri kielet, hän vertaa.

Kangas eppäilee vähän ette oonko ehotukselle yhtheisestä kirjakielestä tillausta:

– Kukhaan ei välttämättä innostu niin paljon ette ottais tämän agendalle, mutta jos tämä herättää keskustelua niin sehän oon intresantti.

– Meänkieli ja kväänin kieli oon kielelisesti likheiset ja niissä oon paljon sammaa, mutta mie luulen ette net pienet erot oon kuitenki tärkeät monile, hän sannoo.

Kangas meinaa ette se olis hyvä alkkaat järjestämhään yhtheissii meänkielen ja kväänin kieliseminaarii ja muita foorumiita missä kielityöntekkiijät ja muut kirjakielen käyttääjät kohateltais – ja missä puhuttais tyhä minoriteettikieliä. Ne olis tietenki netissä, niin kauvoin ko korona jatkuu.

– Olis hyvä vaihtaa kokemuksia. Mitä tet tehettä ja kunka tet sen tehettä? Mikä toimii? Mikä oon lykästynny? Kunka kehitämmä uusia sanoja kirjakielheen?  Meillä oon paljon mitä saatama oppia toisilta, Kangas sannoo.