– Kirjapyssin rooli kvääniile ja suomalaisile

Bokbussen. (Foto: Arne Hauge)

 

Kvensk kommentaari om Bokbussen, kirjapyssin.

 

Aili M. Eriksen

 

Vaikka kirjapyssi oon ensistä tarkoitettu saamenkielisile jokka assuu eri maassa, niin ei saata kielttäät sitä ette kirjapyssi oon tärkkee kans kvääniile ja suomalaisile.

Mie olen itte käyny kirjapyssissä siitä saakka ko olin 4 vuotta vanhaa. Lapsena mie tykkäsin kattoot kuvvii, ja hiljemin kans sannoi. Minusta suomalaiset sanat olthiin somat freistata lukkeet eikä silloin ollu olemassa lastenkirjoi kvääniksi. Koulussa met saima joskus mennä kirjapysshiin suomen tiiman aikana. Ravhana olen tilanu niin artikkeliita ja eri kirjoi kvääniistä ko fiktiivissii tekstii meänkieleksi ja suomeksi.

Minkälaista oon nyt

Situasjuuni nykyaijassa oon ette ei vieläkhään ole kirjoitettu paljon sievälitteratyyrii ravhoile ihmisile kvääniksi. Ja Suomen puolela oon kauvoin annettu ulos enämen kirjoi jokka koskee kväänii, kväänin kieltä ja kans Pohjais-Norjaa. Jos tykkää lukemisesta ja halluu lukemalla pittäät kieltä yllä, niin se ei ole muu valinta ko lukkeet meänkieleksi tahi suomeksi sen jälkhiin ko kaikki Alf Nilsen-Børsskogin kirjat oon lujettu lopphuun. Onneksi oon olemassa paljon meänkielelä, niin Ruottin ko Suomen puolela.

Se oon kyllä maholista kaukolainata fylkinbiblioteekista, Tromssan universiteetista tahi krannimaista, mutta mie olen ymmärtäny sen niin ette jokhainen biblioteekki päättää itte mistä haluthaan kaukolainata. Lisäksi ko tillaa kirjoi kauvasta se ei kuitenkhaan ole sama ko mennä pysshiin, joka olestaa melkhein omale ovele. Lisäksi ko seissoo pyssissä niin saattaa käänttäät kirjan sivvui ilman ette häyis kaukolainata sen ensiksi. Toinen assii oon ette kaikki ei silloin ole kiini siihen mistä löyttyy yhestä biblioteekin samlingista. Sitte se saattaa kirjapyssin avula yhistäät ja vaihettaat kirjoi. Lyhykäisesti sanottu tavalinen biblioteekkipalvelu ei ole huono, mutta se ei saata korvata sen mikä kirjapyssi oon.

Kirjapyssin maholisuuet

Kirjapyssi mennee sinne missä ihmiset oon. Jos assuu kaukkaa ei silloin tarvitte ajatella millainen aijokeli oon, eikä sitä ette kerkkis biblioteekkhiin ennen ko se mennee kiini. Lisäksi kirjapyssi oon paikka missä ihmiset saattavat kohatella ja praatata kirjoista. Kirjoittaaja itte saattaa tulla puhumhaan omasta kirjasta, sielä saattaa yhessä lukkeet kirjaa ja sielä saattaa lukkeet kläpile minoriteettikielilä.

Kirjoittaaja tahi kurssin pittääjä saattaa mennä eri paikkhoin pyssin kans ja pittää sammaa prukramii toisessa paikassa. Lyhykkäisesti sanottu kirjapyssi oon hyvä paikka pittäät kieltä sen tähen ko se itte liikkuu krannimaitten ja krannikylliin välilä.

Miksi eesvastaus oon vain Saamitingala?

Minun pointit oon ensiksi ette ilman kirjapyssittä se saattaa olla vaikkee lainata krannimaista. Toiseksi Saamitinka unheettaa sitä ette het ei ole ainuat jokka pitävät kirjapyssii. Sen tähen oon oikkeestansa huono ko eesvastaus oon tyhä heilä. Jos se kuuluis kans meile niin piian saisima yhessä hajettu nokko rahhaa niin ette saatasima ylläpittäät tarjouksen. Kolmanneksi se ei näytä siltä ette saamitinka oon itte pitäny kaikkii niitä maholisuuksii ko kirjapyssi anttaa, esimerkiksi niin ko sanoin sitä saattaa pittäät kielen revitaliseeringissä. Ja sillä saattaa kans tehhä assiita ko tullee uussii kirjoi omala kielelä tahi omasta kulttuurista. Kirjapyssi oon paikka missä saattaa kohatella ja se oon kans kulkuneuvo jola lähättäät tiettoo, kielii ja kulttuurii.