– Kirkko, kuuntele meitä

 

Kväänin kirkonelämän työjoukko oon tehny raportin kvääninkielisestä työstä Ruijan kirkossa. Kväänit toivothaan varroi, kunnioittamista, työntekkiijöitä ja ette kväänit sais olla myötä styyräämässä.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Kväänin kirkonelämän työjoukko lähätti kesälä ehotuksen Pohjais-Håloglandin hiippakunnanraatile.  Ehotuksessa oon nelje konkreettista punktii, tässä järjestyksessä:

• Virsikirja

• Täysi liturgii

• Kväänin kielen opetus työntekkiijöile

• Lissää raamatuntekstii kvääniksi ja meänkielelä

 

Työjoukossa oli muusikkeri Kristin Mellem, Porsangin suokananpappi Arne Skare, sosioloogi ja kväänin kielen menttori Egil ja Elin Brandvoll joka oon muun muvassa laulujoukossa Kvääni äänii.

– Mie toivon ette hiippakunnanraati ottaa meän ehotuksen esile ensimäisessä möötissä syksylä, ette se kunnioittaa meän prioriteerinkii ja anttaa varroi,  sannoo Kristin Mellem.

Mellem oli työjoukon johtaaja kauvoin mutta nyt hän oon jättäny työjoukon sillä hän tekkee nyt virsikirjatyötä eikä se passaa ette oon tuplaroolissa.

Kansalinen vastuu, styyräthään pohjaisessa

Lähtökohta oon se ette Ruijan kirkko oon tunnustannu kväänit mutta se oon työntäny vasthuun praktillisesta työstä pohjaisimmale hiippakunnale.

– Kansalinen vastuu vaattii kansalissii varroi, työjoukko kirjoittaa ehotuksessa kväänin kirkkoelämän strategiiplaanaksi 2019-2020.

Työjoukko vaattii kväänityöhön korvamerkittyi varroi ja selkkeen paikan kvääniile kirkon struktuurissa.

– Ruijan kirkko tarvittee työntekkiijöitä kenen tärkkein tehtäävä oon kväänin kirkkotyö ja jokka saattaaavat tehđä jonkin verran autonomissii ratkaisuita. Met häyđymä itte päästä organiseeraamhaan sekä tekemään plaanoi ja styyräämhään strategiita ja varroi, työjoukko meinaa.

 

Oma virsikirja

Työjoukko ehđottaa ette kirkko anttaa ulos kaksikielisen kväänin virsikirjan missä oon 150-200 virttä. Teksti olis suomeksi, kvääniksi eli meänkielelä ja parallellitekstit olis ruijaksi eli ruottiksi.

Virsikirjassa olis pörintheissii virssii, ruottalaissii virssii, uussii pohjaisruijalaissii virssii ja uussii kainulaissii virssii. Virret passais eri vuođenaikoihiin, kirkon pyhäpäivile ja kirkon seremonioihiin. Virsikirjatyön oon jo aloitettu: Esiprosjekti ”Gamle sanger mot nye tider” oon jo menossa.

 

Täysi liturgii kvääniksi

Työjoukko toteaa ette vaikka jokku seurakunnat oon kääntänheet joitaki liturgiin ossii kvääniksi, oon kuitenki vielä paljon mikä vailuu.

– Esirukkous, ehtoolinen, kastet eli kraviaiset. Näihiin ei ole kvääninkielistä liturgiita. Met tarvittema selkkeen plaanan siitä kunka kväänin kirkonelämää eđistethään ja kunka saama kaikki tarpheeliset liturgiit ja kirkkomusikin.

 

Kielen opetusta työntekkiijöile

Työjoukko ehđottaa ette papit ja muut työntekkiijät sais oppiit kväänin kieltä. Tämä koskis erittäinki Pohjais-Hålogalandin alaa mutta työjoukko muistuttaa että kväänii assuu ympäri maata.

Työjoukko toivoo kans ette kirkola olis oma programmi, rutiini ja materiaalii Kväänikansan päiväle – samala laila ko sillä on programmi saamelaisten päiväle: Esimerkiksi ette laulettais kväänin virssii, lujettais tekstii ja olis jotain taidetesityksii.

Tyojoukko ehđottaa ette kirkko muilaki tavoila muistais ette kväänit oon olemassa: Esimerkiksi ette Herran siunauksen lujettais aina kans kainun kielelä ja ette kirkko tekis kaksikielisen kvääni-ruija parlöörin mikä olis näkyvillä kirkon nettisivula.

 

Ei raamatunkäänöstä

Työjoukko meinaa ette koko Raamatun kääntäminen kväänin kielele ei kannatte: Työ olis liian tyyris, se kestäis liian monta vuotta ja se veis liikkaa resurssii. Sen sijhaan se ehđottaa ette kväänit sais käyttäät neljee evankeeliummii mikkä Ruottin kirkko oon kääntäny meänkielele.

Työjoukko meinaa ette yhtheistyö Ruottin kirkon kans tässä assiissa olis sekä hyöđylistä sekä hauskaa molemile.

 

 

Konferanssi 2020

Työjoukko ehđottaa ette kirkko pittää vuona 2020 konferanssin missä praatithtaan kväänin kulttuurista ja pörintheestä  ja missä  hunteerattais sitä mikä kainulaisten paikka oon Ruijan kirkossa – nyt ja tulleevaisuuđessa.

– Kväänit oon iso minoriteetti ja ahkerat kirkossakävviijät. Kväänilapset kastethaan kirkossa. Kuitenkhaan  meile ei ole löytyny sijjaa eikä meitä ole kuultu Ruijan kirkossa. Kysymys oon sekä siitä ette met emme ole pääsheet näkkyyville, meile ei ole sijjaa kirkon organisaasuunissa, meile ei ole annettu varroi eikä meitä ole tunnustettu, työjoukko kirjoittaa.

Työjoukko meinaa ette konferanssi olis hyvä keino saađa kirkon näkemhään kvääni  uuđela tavala.