1900-luvun alkupuolela Ruijassa oli isot kampanjat minkä meininki oli ette saađa koko Ruijan kansan kylpemhään saunassa.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Ruijassa oli ollu saunoi keskiaijale asti mutta kirkko ja kuninkhaat kielethiin net 1500-luvula. Mettäsuomalaiset ja kväänit tuothiin saunat uuesti Ruijhaan 1600-luvula.
Ruijalaisten hygieeni oli hyvin huono silloin ja tauđit tapetthiin paljon ihmissii.
– Yksi pappi ja tietomies Eilert Sundt kävi Mettä-Suomessa nuoin vuona 1850 ja sielä hän pääsi saunhaan. Hän tykästyi siiheen ja alkoi saarnata kuinka fiini homma se oon ja ette puhthaat ihmiset pysythään paremin tervheinä, Einar Niemi muistelee.
Valtion kampanja
1900-luvun alussa alkoi saunakampanja missä olthiin osalisena sekä staatti, komuunit ja monet organisasuunit. Kaikele kansale aukkeita saunoi eli «kväänibaadii» rakenethiin koko maahaan etelästä pohjaisheen. Mallin oli saatu Finmarkusta.
– Ensimäisen vaimoitten seuran saunan rakenethiin Tydalhiin vuona 1906, Niemi tiettää.Saunojen rakentamiset ja saunassa käymiset merkitthiin ylös ja statistiikka annethiin ulos liki sotavuoshiin saakka. Kväänitten puhthautta praamatthiin näissä muisteluksissa aivan erityisesti.
Jossaki paikassa oli rahhaa rakentamisheen saatu viinakaupasta eli öölikauppihaalta eli kirkolta.
Privaattii saunoi ei tässä statistikassa räknätty ja esimerkiksi Vesisaaresta muistellaanki ette sielä ei tarvita kaikele kansale aukkeeta saunaa ko heilä oon jo saunat. Muuvala Ruijassa sauna-aate jäi histoorihaan.