Boka ble svært populær da den kom ut.
Tänä vuona oon sata vuotta aikkaa ko kirja «Tre stammers møte» tuli ulos.
Arne Hauge
arne@ruijan-kaiku.no
Näilä kolmela heimola meinathaan saamelaissii, kväänii ja norjalaissii. Titteli peilaa hirmu hyvin pohjaisen kulttuurista moninaisuutta, ja «kolmen heimon kohattelu» oon tullu fasta ilmaisu ja passaava referansiraami ko pittää selvittäät esimerkiksi kysymyksii asutushistoorian ympäri.
Kirjailiija Carl Schøyen (1877-1951) oli Norjan eteläisimästä osasta pois, mutta hänen tähelisimät kirjat muistelthiin tiloista Pohjais-Norjassa, missä hän oli pitkäaikhaisesti felttityössä.
Tänä vuona oon sata vuotta aikkaa ko kirja «Tre stammers møte» tuli ulos.
Tre stammers møte-kirjan alatitteli oon Av Skouluk-Andaras beretninger. Muisteliijan ääni oon Skouluk-Andaraksen. Hän oli koulumies ja kvääni, ja hänelä oli juuret Tornionlaksossa. Schøyen itte puolesthaan astuu sivhuun muisteluksessa, ja hänen mainithaan vierhaana kuka kokkoo tiettoo. Ensi osa muistelee saamelaisista tradisjuuniista, histooriasta ja arkipäivästä, toinen osa maastamuutosta Tornionlaksosta Keski-Tromsshaan 1800-luvula. Eriliikaisesti muistelhaan sen ympäri kuinka lapsii pruukathiin lähättäät jutaaviitten saamelaisten kans rajan yli, niin ette het päästhiin pois vaikkeista oloista kotimaassa. Kirja muistelee lestadionisminki ympäri tähelisenä uskonolisenna liikkheenä, mikä muutti samfynnin.
Kirjan otethiin hyvin vasthaan. Se lisäs tiettoo teeman ympäri, mistä tiiethiin vähän, ja sen panthiin merkile erikoisen, muistelevan muovon tähen, ja ko siinä oli hyvvii luonto-, miljöö- ja ihmiskuvvauksii. ”Se oon uniikki kuvvaus lappalaisten, kvääniin ja norjalaisten tekkoin ja elämänehtoin ympäri ennen ja nyt”, kirjoitti Nils Collett Vogt Dagbladetin kritikissä.
Kirjan Tre stammers møte uuen pränttäyksen alkusanoissa vuoelta 1977 Nils Magne Knutsen peekkaa ette Schøyenin kuvvausta pittää oikaista vähäisen. Kirjailiija kuvvaa autentissii persooniita ja tilloi, mutta se kuva minkä hän anttaa, oon liian simppeli. Eroituksii kolmen kansanjoukon välilä ei kohta mainita olheen. Kirjassa ei muistela ette ko saamelaiset heitethään jutaamasta porroin kans ja alethaan asumhaan kylässä ympäri vuoen, niin se tapattuu norjalaisen samfynnin ehoila. Nils Magne Knutsen kuitenki kunnioittaa Carl Schøyenin litterääristä työtä ja sannoo ette Tre stammers møte oon tähelinen kirja pohjaisnorjalaisessa litteratuurissa.
Luje lissää: saanvuoenmuisto
