Norjan arktisen universiteetin kväänin ja suomen kielen professori Leena Niiranen toivoo ette universiteetin aukaisthaan normaalisti syksylä. Kuva: Liisa Koivulehto
Universiteetti oon ollu suljettu sitte marsikuun mutta kauko-opetus toimii.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Eriskumhainen tila ei ole häiriny suomen ja kväänin opetusta Tromssan kampuksella. Se oon sattuma.
– Tämän lukukauđen aikana meiđän bachelor-opiskelijoila ei ole ollu kieli- ja kulttuuriopinttoi, suomen ja kväänin professori Leena Niiranen muistelee.
Opintoplaanassa oon määrätty ette neljentenä lukukautena bachelor-opiskelijoila ei ole kväänin tai suomen kielen ja kulttuurin opetusta vaan het saatethaan valita jotaki muuta, esimerkiksi kääntämistä eli lähteet muuvale. Se oli aivan sattumalla ette korona tuli justhiinsa tähän lomhaan.
Kauko-opetusta Alattiossa
Alattion kampuksen kväänin jatko-opintojoukko, mikä alkoi viimi syksynä Lemmijovessa, oon saanu kauko-opetusta.
– Met kerkesimmä pittäät kaksi samlinkii, mutta kevhään kaksi samlinkii jääpi ilman pitämättä, kväänin lektori Mikko Voronov sannoo.
Kväänin kielen lektori Mikko Voronov. Kuva: Liisa Koivulehto
Opiskelijat oon praatinheet ja saanheet tehtääviitä netissä.
– Tämä tuli aivan yllättämällä, hän muistelee.
Hän oli marsikuussa justhiinsa käymässä perheen luona Suomessa ko hän sai kuula ette trafiikki oli seisahtannu ja flyyi takaisin Tromsshaan ei lennäkhään. Hän toivoo ette trafiikki alkkaa taas kulkemhaan ja hän päässee Tromsshaan maikuussa.
– Tekniikka anttaa paljon ja hyvvii opettamismahđolisuuksii mutta se oon parempi ette opettaaja ja opiskelijat oon samassa paikassa. Toivoma ette normaali opetus alkkaa syksylä, Voronov toivoo.
Lemmijoven studenttijoukola oon eksaami maikuun lopussa. Ensin oon kotieksaami ja sen jälkhiin suulinen eksaami joka oon «tiimsissä» eli Teams-platformissa. Opinto anttaa 15 pistettä (poengii).
Stipendiitä kväänin opiskelemisheen
Leena Niiranen uskoo ja toivoo ette universiteetin aukaisthaan syksylä ko tullee uussii opiskelijoita. Kväänin ja suomen bachelor-opiskelijat alethaan viiđenen semesterin ja uuđet opiskelijat alethaan ensimäisen semesterin.
– Meilä ei olekhaan ennen ollu tämmöistä tillaa ette oon sekä uussii ette vanhoita opiskelijoita yhtäaikkaa. Ennen oon ollu tyhä yksi joukko. Nyt vanhaat opiskelijat saatethaan neuvvoot uussii, Niiranen sannoo.
Universiteetti päätti ennen päässiissii ette se anttaa kväänin ja suomen opiskelijoile stipendiitä tulleevana lukuvuona. Tämmöistä ei ole ennen tapattunnu.
– Se oon jännittäävä nähđä kunka stipendioorninki vaikuttaa, Niiranen sannoo.
Kauko-opetus oon haastet kielifaagiissa
– Koronatalvi oon menny hyvin. Korona ei ole muuttanu paljon paitti ette universiteethiin ei saa mennä sisäle. Meilä oon ollu nettiopetusta ennenki ja hoksaama ja opima koko aijan lissää. Piian opiskeleminen muuttuu tyhä digitaaliseksi? Niiranen hunteeraa.
Hän meinaa ette digitaalinen opetus ei passaa joka faaghiin.
– Kielen oppiminen oon somempaa yhđessä, ko kaikki oon paikala. Mutta met tieđämä ette moni opiskellee kväänii ja suomee muitten töitten lomassa. Se oon meile haastet.
Korona saattaa lisätä opiskelijoitten määrää.
– Tieđämä entiseltä ette ko talous oon alhaala, opiskeluhalu noussee.
Monta tarjousta
– Mitä tet oletta tehnheet nyt ko teilä ei ole opetusta?
– Olema tehnheet tutkimusplaanaa sekä uuđistahneet ja formanheet opintoplaanaa – sekä bachelor- ette masteriopinttoi, Niiranen muistelee.
Hän praamaa työtä mitä universiteetti ja kolleegat oon tehnheet.
– Se oon aika uskomaton ette meilä oon sekä bachelor- ette masteriopinot sekä kväänissä ette suomessa. Sie saatat opiskella kväänin kieltä masteritasale asti! Tämmöistä mahđolisuutta ei ole monessa minoriteettikielessä, Niiranen toteaa.
Universiteetti antoi kans viimi juunikuussa ulos kväänin nettikursin Meiđän joukko.
