NRK aikkoo lopettaat FM-lähätykset kokonhansa, ja samala NRK:n suomenkielisen lähätyksen. Se luppaa ette met saama pareman palveluksen heiltä. Kuitenki, joka kerran ko NRK oon vaihettannu teknikkaa, se oon luvanu jotaki parempaa ja se oon tyhä menny huonomaksi.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Suomenkielinen lähätys alkoi Vesisaaressa 1970. Se oli heti alussa meininki ette se palvelis sekä norjansuomalaissii ette kväänii. Vesisaaressa nämä olthiin perustanheet Finmarkun ensimäisen Norja-Suomi-seuran.  Alattion korkkeekoulu sekä usseet peruskoulut olthiin alkanheet opettamhaan suomee sekä Finmarkussa ette Tromssassa. Silloin oli suuri into ja ymmärrys suomen kielen elästyttämisheen.
–  NRK aloitti suomenkieliset lähätykset kainulaissii varten. Se olis tunnustus heän kielele ja vahvistais sitä, ensimäinen redaktööri ja ainua työntekkiijä Eimi Vorren kirjoitti NRK:n kehittämisjohtaajalle Reidar Hirstile 4. juunikuuta vuona 1981.
Ruijan Markkina- ja meediainstitutti oli selvittänny kesälä 1979 ette 18 prosenttii finmarkkulaisista kuuntelee tätä lähätystä. Finmarkussa oli silloin noin 78 000 asukasta eli kuulijoita oli 14 000 henkkee. Se stemmaa hyvin sen kanssa ette kainulaissii oli piian 10 000 ja Suomen kansalaissii asui Finmarkussa noin 1200.
Kuulijat halutthiin ette lähätys olis pitempi, ja lisäksi Finmarkkhuun oli tullu paljon uussii suomalaissii joila oli erilaiset tarpheet ja intressit ko kvääniilä ja vanhoila ruijansuomalaisila. NRK oli alkanu Uslussa turkin ja urdunkieliset lähätykset, ja Vorren sanoi ette suomalaiset tarvithaan kans tiettoo Ruijasta omala kielelä.
Siihen aikhaan monet halutthiin muistela NRK:n herroile ette YLE näkkyy ja kuuluu Finmarkussa ja ette se oon nokko kvääniile ja ruijansuomalaisile. Vorren muisteli Hirstile ette Suomen raadio kuulu tyhä muutamassa kylässä Varengissa ja Lemmijovessa!
Reidar Hirsti vastasi hopusti (23. juunikuuta). Hän muisteli preivissä ensin ette hän oon ymmärtää hyvin tämän kysymyksen ko hän oon itte sekä tornionlaksolaista ette saamen sukkuu. Hän asetti saamelaiset ja kainulaiset rinnatusten ja hän oli iloinen ette molemat joukot oon alkanheet nousemhaan. Hän oli selkkeesti suomenkielisen lähätyksen ylösrakentamisen takana ja meinasi ette se olis maholista parin vuuen aikana.
NRK Finmarkun lukaali programmiraati oli kans käsitelly tätä. Het olthiin tukenheet ajatusta.
Het ođotelthiin vastausta pitkhään. Se tuli seuraavana vuona: Ei.
Eimi Vorren lopetti melkkein samana päivänä.

Mikhään ei ole auttanu
Uusi teknikka ja kritikki ei ole muuttanheet mithään. Suomenkielistä lähätysaikkaa ei ole tullu lissää. Se oon tyhä vähentynny.
1990-luvula NRK aloitti digitaaliset lähätykset. Tekniikka ei olis ennää pullonkaula ja joka kielelä saattais olla vaikka oma kanava. Mutta seuraamus oli ette NRK lyhensi suomenkielistä lähätystä 15 minutista 12 minuthiin tahi 20 prosenttii.
Vuosina 1996-2004 oli olemassa raati (Allmennkringkastingsrådet) mikä selvitti ette oonko NRK:n, TV 2:n ja P4:n programmit semmoiset ko mitä het oon luvanheet. Eriliikaisesti NRK, joka saa lisenssirahhoi, sai joka vuosi kritikkii siitä ko kvääninkielinen lähätys oon liian pieni.
Europan raati oon kritiseerannu NRK:ta samasta assiista piian jokhaisessa raportissa.
Vuona 2004 Medietilsynet sai Ruijan kansalinen kontrollitehtäävän. Ensin se tyhä totesi että NRK:ssa oon suomenkielinen lähätys mutta se ei meinanu siitä mithään. Sen jälkhiin se oon kritiseerannu NRK:ta muun muvassa siitä ette kansaliset minoriteetit ei nävy sielä ja painopistet oon uusissa minoriteetiissa.

Viiminen raportti minkä oon annettu ulos, oon vuuelta 2015. Siinä muistelhaan ette NRK oon näyttäny filmin Hvem hoppet før Wirkola,  ette P2: ssa oon joka viikko kväänin- ja suomenkielinen raadioprogrammi ja ette yr.no oon kans kvääniksi. Medietilsyyni oon tytyväinen NRK:hon ja konkludeeraa ette «NRK anttaa hyvvää tiettoo ruijalaisen yhtheiskunnan eri joukoista ja diversiteetistä ja ette NRK oon areena missä näistä assiista saattaa debateerata».