Ha-ha-ha! Se oon soma. Den var artig.
Vitsi yksi:
Kalle sykläsi hiekkatielä kovvaa kyyttii. Mukassa hän kaatui ja kirvas. Yksi naapuri näki ja kuuli sen ja sanoi:
– Älä sie kirvaa! Hän joka kirvaa, ei pääse taivhaasheen!
Kalle nosti sykkelin pysthöön.
– En mie sinne ole vielä matkala, ko tyhä putikkhiin!
Vitsi kaksi:
– Äiti, muistatko sie sen fiinin valkkeen maljan mikä oon hyllyssä ja se olet sanonu ette sie pölkkäät ette sen särjethään.
– Juu-u…
– Nyt sie et ennää tarvitte pölätä!
Vitsi kolme:
Lapset olthiin pyhäkoulussa. Sielä puhuthiin siitä mitä hyvvää met saatama tehđä toisile ihmisille.
Opettaaja kysyi Iivarilta:
– Milloin sie tehit viimi kerran jotaki mistä joku toinen ihminen tuli iloiseksi?
– Mie kylästelin Agnes-täđin tykönä.
– No täti tuli sikkaristi hyvin iloiseksi!
– Joo, hän oli oikhein iloinen ko mie lähđin.
Vitsi nelje:
Iisakki oli vanhaapoika. Veljenpoika kyssyy häneltä:
– Iisakki-setä, oonko se tosi ette sinula ei ole koskhaan ollu emänttää?
– Tosi oon!
– Kuka se sitte sannoo sinule mitä sie häyđyt tehđä?
Vitsi viisi:
Biilissä oli joku vika. Mies vei biilin versthaale.
– Kunka kauvoin biilin korjaaminen kestää?
– Jaa, se oon vaikkee sannoot, reparatööri sanoi.
– No mie kuitenki jätän biilin tänne ja menen bussila töihiin huomena, mies meinasi.
Biilireparatööri katteli panssarin alle.
– Tehe niin. Mutta piian se oon parempi ette sie ostat kuukausipiletin.
