Kvenflagget i vinden. (Foto: Arne Hauge)

 

Larvikin flakufabriikki tekkee flakkui minoriteetiile ja majoriteetiile.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Larvikin flakufabriikki valmisti ensimäiset kvääniflavut jo pari vuotta aikkaa, mutta heilä oli ensistä väärä färi. Nyt färit ja ruusut oon justhiinsa oikhein. Heilä oon isoi ja pienii, tankoflakkui, pöytäflakkui ja ”17. maiflakkui” eli käsiflakkui.

– Joo, tilauksia tullee privaatti-ihmisiltä sekä komuuniilta ja kouluilta. Se näkkyy ette kväänipäivä tullee heti, Per Henrik Langseth Zagar Larvikin flakufabriikista muistelee.

Hän sannoo ette heilä oon varastossa aina muutampi flaku, mutta jos tullee iso tilaus, se kestää kaksi-kolme viikkoo aikkaa. Produksuuni oon muuvala Europassa. Tankoflavut valmistethaan 155-160 gramman polyesteristä.

Fabriikin nettisivula ei ole kuvvii melkkein muista ko Ruijan flavusta. Kvääniflavun ja romanikansan flavun mainithaan saamelaisten flakun alla.

– Tet häyđyttä näyttäät nettisivula kaikki flavut mitä teilä oon! Eriliikaisesti kväänin flavun!

– Joo tietenki, nettisivu oon vanhaa. Mutta mie en tohi luvata ette saama uuđen nettisivun ennenko vuođen päästä, sannoo Langseth Zagar jolla oon monta erilaista hommaa tässä vanhaassa perhefirmassa jonka hänen äiji perusti sođan jälkhiin.

Ensimäiset kvääniflavut nähthiin vuona 2013 mutta se meni muutampi vuosi ennenko siitä tuli kaiken kväänikansan flaku. KUVA: LIISA KOIVULEHTO