Tidenes første Kvensk kirkelivsutvalg hadde sitt møte i Tromsø 31. august 2015. Foran Kristin Mellem (Tromsø) og Egil Borch (Porsanger). Bak Bjørn Hammervold (Nordreisa), Egil Sundelin (Alta) og utvalgets sekretær Ivar-Jarle Eliassen (Nord-Hålogaland bispedømme).
Liisa Koivulehto
Kvensk kirkelivsutvalg hadde sitt første møte i Tromsø 31. august 2015.
– Dette er en historisk dag, konkluderte Egil Borch.
Som kirkelivsansvarlig i Norske kveners forbund-Ruijan kveeniliitto har han arbeidet for å fremme kvensk i Den norske kirken i tolv år.
I fjor vedtok Kirkemøtet at «Kvensk språk og kultur blir ivaretatt i gudstjenestelivet og trosopplæringa.» Dette står i visjonsdokumentet «Mer himmel på jord» som gjelder for perioden 2015-2018.
Etter dette vedtok Nord-Hålogaland bispedømme å etablere et kvensk kirkelivsutvalg, og inviterte menighetene til å foreslå kandidater.
Kirkelivsutvalget har fire medlemmer. Utvalget skal finne ut hvordan visjonen kan realiseres i det lokale menighetsarbeidet i Troms og Finnmark.
– Det er behov for arbeide videre med kvensk liturgi, bibeltekster på kvensk, kvenske salmer og annen materiale som menighetene kan bruke, sier Borch.
__________________________
Kväänin kirkkoraati kokkoontui ensimäisen kerran
Kväänin kirkkoraati – tahi kirkonelämän raati – oon pitäny ensimäisen kokkouksen.
– Tämä oon historiaalinen päivä, Egil Borch sannoo.
Hän oon yksi raađin neljestä jäsenestä.
Tämmöistä raattii oli toivottu kauvoin. Ruijan kveeniliitto nimesi Egil Borchin kirkkoassiista vastaavaksi vuona 2003.
– Mutta kyllä met puhuima tästä jo 1990-luvula, Egil Sundelin muisteli.
Suuri eđistys ja iso askel tapattui viimi vuona ko kirkonkokous ensimäisen kerran mainitti kainun kirkonelämän. Kirkonkokkous teki dokumentin «Enämen taivasta maan pääle» mihiin oon kirjoitettu kirkon visuunit vuosiksi 2015-2015. Siinä lukkee ette kirkko halluu pittää vaarin kainun kielestä ja kulttuurista jumalanpalveluselämässä ja uskonopetuksessa.
Pohjais-Hålogalandin hiippakunta päätti tämän jälkhiin ette raađin perustethaan. Hiippakunta pyysi ehđotuksii ihmisistä kekkä oltais soppeevat tämmöisheen raathiin. Hiippakunta sitte valitti ja nimitti raađin.
Raađin tehtäävä oon nyt tehđä plaanan siitä kunka kirkon visuunin realiseerathaan. Kunka saađhaan enämen kainunkielistä taivasta maan pääle?
– Se oon tarvet kehittäät lissää kainunkielistä liturgiita, kirkkomusikkii ja raamantuntekstin käänöksii sekä esimerkiksi työtelä uussiin virsiin kans, Borch sannoo.
Trackbacks/Pingbacks