Kväänin litteratuurin avustus vailuu vielä

Anna-Kaisa Räisänens nye bok for barn.

 

Kvääninkielinen kirja ei saa tukkee samala laila ko ruijan- eli saamenkieliset.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Kvääniin omistama Ruija Forlag AS antoi ulos viimi vuona yhđen kirjan. Tänä vuona tullee kaksi kirjaa ja ensi vuona kaksi. Enämpi ei onnistu sillä forlaakila ei ole ommii varroi eikä ihmissii.

Ruijan kveeniliitto omistaa Ruija forlaakista 50 prosenttii ja Kainun institutti omistaa 50 prosenttii. Mutta kumpaisellakhaan ei ole oikkeesti resurssii – ihmissii eli aikkaa – tekemhään työtä mitä forlaaki vaattii.

Styreleder Trygg Jakola i Ruija Forlag AS etterlyser støtteordning for kvenskspråklig litteratur, les en norskspråklig artikkel her.

– Ei kapasiteettii

Ruija forlag AS oon ainua kvääniin forlaaki ja hyvin näkkyymätön. Ko sie hajet netistä tiettoo forlaakista, sielä oon monenlaista sotkuu ja väärää tiettoo. Forlaakila ei näjet esimerkiksi ole nettilaittaa missä näkyis mikä se oon, mitä kirjoi se oon antanu ulos,  kekkä oon kirjoittanheet net ja mistä kirjoi saa ostaat.

– Meilä ei ole kapasiteettii tämmöisen nettilaiđan ylläpitämisheen.  Olema ottanheet tämän assiin esile monta kerttaa komunaalidepartementin kans. Tietenki halluisimma ette meilä olis mahđolisuus anttaat tiettoo ja meiđän kirjoista ja kirjailijoista, Ruijan kveeniliiton liitonsekretääri ja forlaakin styyrin jäsen Ivar Johnsen sannoo.

– Pää juuri pinnala

Kvääninkielinen litteratuuri ei ole mukana litteratuurin ostamisoorningissa (innkjøpsordning). Biblioteekit saavat kuurttoo tyhä ruijan- ja saamenkielisten kirjoin ostamisheen.

Johnsen muistelee esimerkin siitä mitä kirjan ulos anttaaminen maksaa.

– Sanoma ette kirjan painaaminen maksaa esimerkiksi 42.000 kruunuu ja Tromssan fylkinkomuuni oon antanu kuurttoo 30.000 kruunuu. Toivoma ette saama loppusumman 12.000 kruunuu sisäle kirjoja myymälä. Se oon hätähättää ette pää pyssyy pinnala, Johnsen toteaa.

–  Kaikki kulut ja tienastit tietenki häyttyy räknätä ja siitä tullee oma räknääminen mikä maksaa. Ruija Forlag tarvittis ainaki osa-aikkaisen työntekkiijän, vaikka kvarttiviran. Ilman ette Kainun institutti oon ottanu tehtääväksi kirjoin varaston ja lähättäämisen, tämä ei onnistuis, Johnsen muistelee.

Kväänin litteratuurin kuurttoo ei ole

Ruija forlaakin perustethiin vuona 1998 ja se oli Ruijan Kaijun ulosanttaaja vuođen 2008 lophuun asti. Forlaaki antoi kans ulos kaks kvääninkielistä jouluhäftii.

Forlaakin ensimäinen kirja tuli vuona 2005. Se oli Reidun Mellemin Livsfarlig leik med fiendemakt jossa Mellem muistelee ommaa lapsuutta sođan keskelä. Sen ostethiin ruijalaishiin biblioteekkiihiin ko se oli ruijaksi.

Agnes Eriksenin kaksi kaksikielistä lastenkirjaa ”Kummitus ja tähtipoika – Spøkelsen og Stjernegutt” (2011)  päästhiin kans litteratuurin sisäänostosysteemhiin sillä ko niissä oon ruijaa.

Kirjoi missä oon tyhä kväänin kieltä ei osteta tämän oorningin kautta.

Styyrin johtaaja Trygg Jakola sannoo, ette ko Ruija oon tunnustannu kväänin kielen,  kvääninkielinen litteratuuri häytyis kans päästä litteratuurin sisäänosto-oorninkhiin.

– Tämä merkittis hyvin paljon sekä meän litteratuurile ette meän kielele, Jakola sannoo.

– Met muistelemma aina tästä ko näjemä departtementin väkkee ja muita viranomaissii, ja toivoma ette yhtenä päivänä se tullee.