Tromssan ja Finmarkun fylkinkomuunin kulttuurin fylkinneuvos Anne Toril Eriksen Balto kuuroo kvääniteatteriprosjektii. (Kuva: Arkivfoto/Altaposten)
Kvääniteatteri oon toiminu parin vuuen aijan. Seuraava askel oon ammattiteatterin rakentaminen.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Kvääniteatterin väki oon käyny Uslussa puhumassa assiista kulttuuridepartementile ja komunaalidepartementile. Teatteriväki toivoo ette departtementit antais rahhaa profesunaalin teatterin rakentamisheen.
Plaanan jälkhiin se olis ensin kolme vuotta pitkä rakentamisperioodi ja sitte kvääniteatteri alkais toimiit pyssyyvästi. Tämä vaattii ette teatteri sais pyssyyvän finansieeringin, samala laila ko saamelainen teatteri Beaivváš.
Fylkinkomuuni kuuroo
Tromssan ja Finmarkun kulttuurin fylkinraati Anne Toril Eriksen Balto muistelee ette fylkinkomuuni oon antanu ja anttaa tääpänä sekä polittista ette rahalista kuurttoo kväänin teatteriprosjektille, ja ette tämä oon tärkkee ja selkkee signaali sentraaliile politikkeeriile. Hän oli myötä möötissä.
– Meilä oli hyvä dialoogi Uslussa. Se oli tärkkee esitelä tämä prosjekti nyt, ko departementit oon alkanheet työtelemhään vuuen 2021 staatinbudsjettin kans, Balto sannoo.
Hän ei tohi arvela mitä departtementti meinaa Kvääniteatterin tulleevaisuuesta mutta neuvoo teatteriväkkee tekemhään lujasti työtä assiin kans.
Heti kymmenen vuotta
Kvääniteatteri oon raisilaisen kultuuriväjen (ihana! as, Kultnett AS, ITU Kvensk Teater Trupp og Halti kvenkultursenter IKS) monivuotisen työn tulos.
Toiminasta oon vastanu Haltin kväänikulttuurisentteri. Tromssan fylkinkomuuni oon antanu eniten rahhaa mutta Raisin kunta ja Ruijan kveeniliittoki oon auttanheet.
Paaskiviikko ja Haltin kväänikulttuurisentteri oon ollu täheliset: Ideea oon kasunnu niitten myötä. Ensimäinen produksuuni, Kaffekopp og salmebok, oli vuona 2011. Suurin produksuuni, ensimäinen Kyläpeli, oon ollu vuuesta 2017.
