Kveenit hallitsivat Norjaa – saagoissa

Saamelaistyttö Snöfrid meni mahdollisesti naimisiin Harald Kaunotukan kanssa. Mutta Harald Kaunotukan alistamat pikkuruhtinaat olivat kveenejä!

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Elokuussa ilmestynyt Norjan 100-vuotishistorian juhlakirja Norge – et lite stykke verdenshistorie (Norja – palanen maailmanhistoriaa) painottaa saamelaisvaikutusta Norjan historiassa. Siinä kerrotaan mm. saamelaistytto Snöfridistä, jonka Harald Kaunotukka nai.

Ehkä Haraldilla oli myös kveenivaimoja? Norjan varhaishistoria nimittäin aivan vilisee kveenejäsaagojen mukaan.

Historia kertoo, että Harald Kaunotukka teki Norjasta yhtenäisen valtion. Tätä ennen Norja oli hajanainen ja useiden pikkuruhtinaiden hallitsema. Saagojen mukaan nämä pikkuruhtinaat olivat kveenejä.

Tätä vahvistaa länsinorjalainen perimätieto.

Eräänä lokakuun päivänä Ruijan Kaikuun soitti Julius Klemetsen Moldesta.

– Arvaa mitä! Kveenikuningas Gor on haudattu tanne aivan Molden lahelle. Tule heti teke mään juttua!

– Mitä ihmettä ?

– Juu-u, hänet on haudattu Gossenin saarelle. Kuningatarkin onsamassahaudassa. Hautakumpu, Gorhaugen, on halkaisijaltaan 60 metriä. Se on Aukran kuntaa, Klemetsen kertoo.

Hän kertoo, että paikkakuntalaiset ovat aina tienneet, että sinne on haudattu kuningas, mutta ei oie tiedetty mikä kuningas.

– Mutta kaikki tietävät, että hän ei oie norjalainen, Klemetsen sanoo.

Hän kertoo, että säaren nimi Gossen on aluperin «Gors öy» (Gorin saari).

– Kuningas Gorista kerrotaan Orkeneyn saagassa ja Snorressa. Heyerdahlkin on kirjoittanut hänestä. Gorin veli on haudattu Sogniin, Klemetsen kertoo.

Hän kutsuu Ruijan Kaiun Nordmöreen juttumatkalle.

Juttumatka tehdään eräänä kauniina päivänä, se on varmaa. Mutta ensin pitää tutkia mitä saagoissa kerrotaan Gorista.

Saagat vilisevåt kveenejå

Kveeninmaa mainitaan saagoissa usein. Egilin saagassa kerrotaan Kveeninmaan sijainnista ym. Tosi tarkkaan. Vanhin maininta kveeneistä ja Kveeninmaasta loytyy kuitenkin Ottarin kertomuksesta 890-luvulta. Siina mainitaan kolme pohjoisessa asuvaa kansaa: Kveenit, saamelaiset ja norjalaiset.

Egilin saagassa on tarina Torolf Kveldulfssonista. Hän oli Harald Kaunotukan veronkantaja. Hänen luokseen tuli joskus vuoden 800 lopulla tai vuoden 900 alussa kveenikuningas Kaukomielen (Faravid) sanansaattajia. Kaukomieli pyysi Haraldilta apua koska karjalaiset uhkasivat kveenejä idästä. Apua annettiin: Kaukomieli ja Torolf kävivät kaksi kertaa voittoisalla sotaretkellä Karjalassa ja toivat mukanaan paljon rikkauksia.

Kveenien ja muinaisnorjalaisten välillä oli siis paljon yhteyksiä, ja heillä oli samoja intressejä. Tästä ovat kirjoittaneet monet suomalaiset historiantutkijat, mm. Kyösti Julku ja Jouko Vahtola. Kveenit tunnettiin jo viikinkiajalla, ja heillä oli oma yhteiskuntajärjestelmä.

Kveenikuninkaan pojat loysivät Norjan

Saagojen mukaan kveenit hallitsivat laajempiakin alueita kuin mitä perinteinen Kveeninmaa. Jo Orkney-saagojen ensimmäisessä luvussa kerrotaan, että Norjan ensimmäiset kuninkaat olivat kveenejä. Luvuissa 1-3 kerrotaan Norjan synnystäseuraavasti:Kveeninmaan kuninkaan Fornjotrin tytär Goi katosi, ja veljekset Gor ja Nor lähtivät etsimään häntä. Heidän matkastaan kerrotaan hyvin yksityiskohtaisesti.

Matkallaan veljekset «löytävät» Norjan. He jakavat alueen keskenäan. Nor saa sisämaan ja Gor saa rannikon. Gorista tulee «rannikon kuningas». Heidän poikansa jakoivat valtakunnan, ja niin maa pirstoutui moniin pikku ruhtinas kuntiin.

Morejaarlit olivat kveenejå

Orkneyn saagoissa kerrotaan lisää Gorin jälkeläisistä. Heitipojan kautta kulkee suora linja Ragnvald Morejaarliin. Tämä tunnetaan yhtenä Harald Kaunotukan tärkeimmistä kannattajista 800-luvun lopulla.

Oliko mahdollista, että Ragnvald olisi esitellyt Harald Kaunotukalle kveenityttojä vaimoiksi? Ragnvald Jaarlilla oli hyvin läheiset suhteet Haraldiin. Hän sai Haraldilta Orkneyn saaret lahjaksi, ja hänestä tuli kaikkien Orkney-saarten jaarlien kantaisä. Suku hallitsi saaria useita satoja vuosia, aina 1200-luvulle saakka.

«Kveenipoika Valloittaja»

Kveenisuku jatkoi – saagojen mukaan – voittokulkuaan Orkneysaarilta yhä eteenpäin. Gorin poika Gange-Rolf asettui Normandiaan, ja hänestä polveutuvat kaikki Normandian herttuat. Yksi näistå oli nimeltäan Vilhelm. Hänet tunnetaan myöhemmin Vilhelm Valloittajana, joka voitti Englannin kuninkaan Haroldin Hastingsin taistelussa vuonna 1066 – ja josta tuli Englannin kuningas!

Englantilaiset kertovat ylpeinä, että heita ei oie koskaan voitettu taistelussa omalla maaperällä tämän jälkeen. Ei tietenkään: Heillähän oli nyt kveenisotureita omasta takaa! Nou hata!