Isotingan enemistö halluu kaksoiskansalaisuuden.
PIIROS: JÖRKKI

.

Aftenposten oon laskenu ette yli joka kymmenes Ruijassa assuuva yli 18-vuotias ei saa äänestää Isontingan vaalissa.

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

Äänioikeus Isotingan vaalissa oon 4,12 miljoonalla ja se vailuu 448 876 yli 18-vuotiselta Ruijassa assuuvalta ihmiseltä. Se oon siksi ko Ruija ei salli kaksoiskansalaisuutta.
Muitten maitten kansalaiset saađhaan äänestää komuuni- ja fylkinkomuunin vaalissa mutta ei Isotingan vaalissa.
Niitten määrä jolla ei ole äänestämisoikeutta Isotingan vaalissa kasvaa Ruijassa joka vuosi sillä yhä usseemat EU- ja EÖS-kansalaiset tulhaan tänne työtelemhään ja asumhaan mutta  het haluthaan säilyttäät oman alkupöräisen kansalaisuuđen ja identiteetin. Aftenpostenin jälkhiin se oon nyt 10,9 prosenttii ko se oli 9,4 prosenttii viimi vaalissa (2013).

Ruija oon konservatiivi
Ruijassa selvitethiin kaksoiskansalaisuutta tämän vuosituhanen alussa,  samala ko muissaki Pohjaismaissa.
Kaksoiskansalaisuuđen hyväksythiin Ruottissa (2001) ja Suomessa (2003), ja NOU 2000:32 esitti ette se hyväksyttäis Ruijassaki, mutta Bondevikin hallitus sanoi ei.
Siitä lähtiin monet juristit, organisasuunit ja muut debantit oon kirjoittanheet artikkeliita assiista  ja argumenteeranheet kaksoiskansalaisuuđen puolesta.
Ko Tanmarkku hyväksyi kaksoiskansalaisuuđen vuona 2015 ja Islanti heti pörhään niin Ruija oon nyt ainua Pohjaismaa ja yksi neljestä Europan maasta joka ei hyväksy kaksoiskansalaisuutta.

Kansalaisinitiatiivi
Kaksi vuotta aikkaa, augustikuussa 2015, uslulaiset Donna Louise Fox ja Cecilie Myhre perustethiin nettisivun statsborgerskap.info
Het oon kovonheet sinne uutissii, faktaa, artikkeliita ja argumenttii sekä viralissii dokumenttii assiista. Heilä oon kans  jolla oon nyt nuoin 6400 tykkääjää ja seuraajaa.

Sandberg lupasi selvityksen
Debattii kaksoiskansalaisuuđesta ei vuoden 2004 jälkhiin ollu aluksi niin paljon mutta se alkoi voimistumhaan muutama vuosi aikkaa.
Viimi vuosina Ruijan polittiset parttiit oon yksi toisen jälkhiin hyväksynheet ajatuksen kaksoiskansalaisuuđesta: SV, Venstre, KrF, vihriset ja viimisenä Höyre ja FrP maikuussa. Nyt Isotingan majoriteetti oon assiin takana. Augustikuussa tyhä AP ja SP oon sitä vasthaan – ja SP:n nuorisojärjestö oon kaksoiskansalaisuuđen puolesta.
Marsikuussa 2016 Isotinka oli pyytäny hallitusta selvittämään kaksoiskansalaisuutta mutta hallitus oon viivyttänny assiita.
Yksi aktiivisimmista pulitiikkeriistä oon ollu Venstren Sveinung Rotevatn. Hän tinkasi siirtolais- ja integreerausministeri Per Sandbergiltä (FrP) miksi hallitus oon viivytelly niin kauvoin. Sandberg vastasi ette hallitus oon hunteerannu assiita perusteelisesti ja ette selvitys tullee niin hopusti ko mahđolista.