Maholisuus ruijanopetuksheen vaihettellee rajakunnissa

Enontekiöllä lasten vanhimet kyyithään lapset Yykeänperhään ruijaa oppimhaan. • I Enontekiö må foreldrene selv arrangere skyss fra Kilpisjärvi til Skibotn for norskopplæring. (Kuva: Liisa Koivulehto)

 

Utsjovella ruija oon vaphaaehtoinen faaki jo alakoulussa. Inarissa ruijaa opithaan kerhoissa, mutta se näyttää vähän siltä ette Enontekiön komuuni ei oikhein satsaa.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Utsjovela ruijanopetus oon kouluaikana. Komuuni maksaa kaiken.

– Norjanopetus on ihan tavallista koulunkäyntiä, Utsjoen komuunin sivistysjohtaaja ja rektori Laura Arola sannoo.

Ruija oon ollu Utsjoven peruskoulun kieliprogramissa jo 10 vuotta.

– Kunka se Utsjovela onnistuu?

– Se on ihan järjestelykysymys. Jos on tahtoa, se onnistuu. Se oli ensin EU-projekti, mutta nyt kunta maksaa kaiken.

Utsjoven työikäisistä nuoin 15 prosenttia käy Ruijan puolela töissä.

Saamea ja ruijaa

Ruijaa voi Utsjovela opiskella vaphaaehtoisena ainheena 1. klassilta alkkain ja valinnaisainheena 8. klassilta alkkain.

Lisäksi kaikki saamenkieliset oppilhaat käyvät Sirman koulua Ruijan puolela Tenossa yhtenä päivänä viikossa.  Sirmassa opetuskielenä oon saame.

– Päivän aikana on myös yksi norjantunti, Arola muistelee.

Matkaa koulusta toisheen oon tyhä pari miilaa. Sirman saamenkoulun oppilhaat käyvät sitte Utsjokisuun koulussa kerran viikossa.

– Entä ruotti?

– Ruotsinopetus alkaa 6. luokalla. Koska meidän oppilaat ovat oppineet norjaa jo monta vuotta, ruotsinopetusta ei tarvitse alkaa ”jag heter”-tasolta, vaan lähdetään liikkeelle kielten vertailusta, Arola sannoo.

Inarissa ruijan kerhoja

Inarin peruskoulussa ruijaa voi opiskella kerhoissa kouluaijan ulkopuolela. Komuunin oppiplaanassa mainithaan ruijan kerhot, ja osalistumisen merkithään karaktäärikirjhaan.

 

Valtuustoaloite ei johtanut minnekään

Kilpisjärveläinen yrittäjä ja kunnanvaltuutettu Elina Rousu-Karlsen (kok) teki aprillikuussa 2018 ehotuksen Enontekiön komuunistyyrissä siitä että ruijan otettais Enontekiön komuunin oppiplaanhaan. Komuuni selvitti tätä, mutta assii ei ole muuttunu.

Enontekiön kommuuni meinaa ette lapset saatais oppia ruijaa kouluaijan ulkopuolela kerhoissa eli valinnaisainheena. Ruijaa saattais opettaat kans Enontekiön erälukiossa eli yrittäjäkoulutuksessa. Selvityksen jälkhiin se ei kannatte laittaat ruijan kielen tiimoja perusopetuksen tuntijakhoon: Koulupäivistä tulis lapsile eripithuiset, ja silloin koulukyytiä ei saatettais järjestäät ”taloudellisesti kannattavasti lakisääteisten matka/odotusaikojen puitteissa”.

Enontekiön komuunistyyri käsitteli assiita 1. septemperikuuta 2018. Päätös: ”Kunnanhallitus päättää antaa opetuksen toimialan tehtäväksi toteuttaa Norjan kielen opetusta kouluissa tarkoituksenmukaisella tavalla” eli selkkeesti sanottuna: ”Tehkää niinko halluutta”.

Kerhotoimintaa

Enontekiön komuunin oppiplaanassa ruijan kieli mainithaan tyhä ruottin kielen opetuksen kans. Sielä sanothaan ette ruotti oon tärkkee ja hyvä ko praatithaan ruijalaisten kans. Kuuennelta klassilta alkkain alethaan vertaamhaan ruottia ja ruijaa ja niitten erroi.

– Norjantunteja ei ole saatu mahtumaan tuntikehykseen, Hetan peruskoulun vt. rehtori Riitta Peltovuoma kertoo.

Peltovuoma sannoo ette ruija ei kiinosta hettalaisia oppilhaita.

– Norjanopetus järjestään ja rahoitetaan kerhotoimintana, mutta päteviä opettajia on vaikea saada, Peltovuoma toteaa.

Kyytti oon suurin probleemi

Enontekiöläisen Kilpisjärven koulun apulaisjohtaaja Eija Aikio muistelee ette ruijankerhoa ei ole Kilpisjärvelä justhiinsa nyt, mutta ette kilpisjärveläisiä oppilhaita käy Yykeänperässä ruijaa oppimassa ja yykeänperäläisiä suomenoppilhaita käy Kilpisjärvelä vuorotellen.

– Lapset pitävät tästä kovasti ja kielellinen hyöty on suuri. Vaihto on arvokasta ja se toimii hyvin varsinkin alakoulussa. Yläkoulussa kuitenkin tulee haaste kun oppilaalle tulee ylimääräisiä kotitöitä siksi koska hän on poissa muusta opetuksesta, yykeänperäläinen kahen lapsen äiti Silja Skjelnes-Mattila muistelee.

Lasten vanhiimet oon kuljettanheet lapset koulujen välilä. Se oon viisymmentä kilomeetterii yhtheen suunthaan.

– Kyytti oon probleemi. Vaikka välimatka ei ole niin pitkä, se mennee kuitenki kaksi tiimaa kerrala. Kenellä vanhemmalla on mahdollisuus lähteä kesken työpäivän? Skjelnes-Mattila kysyy.

Hänen mielestään koulut ja kunnat oon kuitenki positiiviset ja haluthaan löyttäät ratkaisun.

–  Raja ei ole este, mutta matka on! hän tiivistää.

Ruotsin asema säilyy

Pakolisesta ruottinopetuksesta ei Suomessa aijota luopua, sillä ruottia vaadithaan esimerkisi valtion viroissa. Viimi syksynä oli kuitenki tarkoitus alkkaat kokkeilemhaan joissaki kouluissa ette oppilhaat olis oppinheet ruottin sijhaan vaikka ryssää eli ruijaa. Valtio olis maksanu tämän mutta yksikhään koulu ei viimen alkanu kokkeilemhaan.