– Se oon tärkkeetä ette viranomaiset tunnustethaan sen mitä on tapattunnu, Ruijan kveeniliiton johtaaja Hilja Huru sanoi Isontingan aukkeessa kuulemistapattumassa 15. maikuuta.
Hän muistutti ette ruijalaiset ei ole vieläkhään pyytänheet kvääniiltä antheeksi norjalaistamispolitikin seurauksii.
Isontingan kontrolli- ja konstitusuunikomitea kuunteli kainulaissii ja saamelaissii 15. maikuuta. Kuuntelutilaisuuđen oli laitettu pysthöön ko kaksi isotinganeđustajaa, Kirsti Bergstö ja Torgeir Knag Fylkesnes (SV) olthiin pyytänheet tätä.
Isotinka päättää mahđolisen tottuuskomisuunin perustamisesta ennen feeriää.
Kainulaiset ja saamelaiset haluthaan tottuuskommisuunin.
– Met emmä ole rievut
Kainulaiset toivothaan ette tottuuskomisuuni tutkis mitä tapattui norjalaistamisvuosina ja kunka se oon vaikuttanu jälkhiinpäin.
– Monessa muussaki maassa oon tutkittu ja tutkithaan vanhoita vääryyksii. Ko sen oon tehty, met saatama päästä etheenpäin ja työtelä kielen, kulttuurin ja meän muun perinön kans. Takka lähtis monen sölästä, Hilja Huru sanoi.
Kveeniliiton varajohtaaja Trygg Jakola sanoi ette kväänit ei ole mikhään rievut.
– Met olema ylppeet ihmiset. Emme halluu mithään valittamiskirjaa emmekä syntipukkii vaan halluuma tiettäät mitä oon tapattunu. Sitte saatama jättäät tämän taakse.
Norjalais-suomalainen liitto ei perusta komisuunista. Liiton johtaaja Nils Petter Pedersen sanoi omassa puhheenvuorossa ette tottuuskomisuuni olis aivan turha.
