Mikä Tromssan ja Finmarkun yhistetyn fylkin nimeksi?

Fra kvensk – norsk ordbok. Skjermbilde.

Tromssan ja Finmarkun uuela suurfylkilä, jos siitä tullee tosi, pittää olla ruijankielisen ja saaminkielisen nimen lisäksi vielä kainunkielinenki nimi. Met näemä, ette muutamat organisasuunit oon ehottanheet, ette fylkin kainunkieliseksi nimeksi tulis Ruija. Meän mielestä tämä nimi ei ole hyä. Muistelemma tässä, miksi niin ajattelema.

Ruija oon vanhaa kainun sana. Paikannimenä sillä oon tradisunaalisesti meinattu koko Norjaa. Appelatiivinna eli ylheisnimenä sana tarkottaa norjan eli ruijan kieltä. Sanoma ”Hän puhhuu ruijaa” eli ’Hun/Han snakker norsk’. Ja niin ko kaikista muistaki paikannimistä, kansa Ruija-nimestä oon kainun kielheen laitettu paikan asukkhaitten nimitys, eli nimitys ruijalainen. Nimitys oon samanlainen, ko ette Suomessa asuvat suomalaiset, Ruottissa ruottalaiset, Finmarkussa finmarkkulaiset ja niin etheenpäin. Probleemi oon ette sana ruijalainen kainun kielen kaikissa murtheissa meinaa ’nordmann, etnisk norsk’. Sitte, jos fylkin nimi olis Ruija, niin kaikista sen asukkhaista tulis ruijalaiset. Yhtäkkiä uuessa fylkissä asuiski tyhä ihmisiä, joitten etnisiteetti olis sanan vanhaan merkityksen jälkhiin ’nordmann, etnisk norsk’. Kuitenki Tromssan ja Finmarkun fylkissä assuu kansa kainulaisia, saamilaisia, ja nykyään vielä monta muuta etnistä joukkoa.

Paikannimi Ruija tunnethaan kansa Suomessa. Kiini 1850-luvulet asti nimi oli käytössä – Norja-sanan vieressä – merkittemässä koko Norjaa. Esimerkiksi aviisi Oulun Wiikko-Sanomat kirjoitti 13.9.1834 ette ”Kholera-Rutto kuuluu joutuneen myös Drammen nimiseen kaupunkiin Ruijan (Norjan) valtakunnassa”, eli ette ’Koleraepidemien har spredt seg også til byen Drammen i Norge’. Toinen esimerkki oon, ko suomalainen kielentutkiija Carl Axel Gottlund, mitä oon käsketty mettäsuomalaisten apostoliksi, kirjotti ette ”Rühsissä kuulin minä ensin puhuttavaksi niistä Ruotsin ja Ruijan mehissä asuvista Suomalaisista”, eli ruijaksi ette ’Fra Rühs [sin bok] fikk jeg for første gang høre om de finnene som bor i de svenske og norske skogene’ (boken Otava 1828). Jälkhiin ko nasunalismista jälkhiin 1800-luvun puolivälin tuli hallitteva ideologii Suomessa – niin ko muuvalaki Euroopassa – niin syntyi yhenlainen romanttinen kuva Pohjas-Norjassa asuvista ”heimoveljistä”, ja näitä alethiin litteratuurissa käskemhään Ruijan suomalaisiksi. Aikaa myöten sitte nimi Ruija alethiin ymmärtämhään niin, ette se meinas tyhä Norjan pohjasossaa, mihin ushein räknäthiin kansa Nordlannin pohjasosan, ko sieläki asui kainulaisia. Tämä merkitys Ruija ’Pohjas-Norja’ eli ole koskhaan tullu pithoon kainun murtheissa eikä se ole tavalinen kansankielessä Suomessakhaan.

Paikannimi Ruija löytyy – ylheensä haamussa Rutja – kansa öystäsuomalaisesta ja karjalaisesta folkloresta. Merkitys oon epäselvä, ja sannaa oon pietty vieritysten toisten epäselvitten nimitten kansa. Tyypilinen joka taphauksessa oon, ette folkloressa nimitykselä meinathaan jotaki epäsommaa, ushein se oon paikka mihin noitakonstissa noi’uthaan tauteja. (Katto nettipaikka skvr.fi [= Suomen kansan vanhat runot].)

Eriliikaisesti Etelä-Pohjanmaala, eli alala mikä oon Vaasan kaupungin ympärillä, sana ruija (haamussa ruria) tarkoittaa kansa ’taivhaanvalkeat’. Usheimitten sitä, ette ”ruriat palaa”, piethään merkkinä, ette tullee fuono ilma. (Lähet: Suomen murteiden sanakirjan arkisto.)

Meän konklusuuni oon, ette nimi Ruija ei passaa nimeksi uuelet suurfylkilet, missä maholisesti lyöhään yhtheen nykyiset Tromssan ja Finmarkun fylkit. Met ehotamma, ette kainunkielinen nimi olis sammaa haamua ko ruijan nimi, eli ette se olis Tromssan ja Finmarkun fylkki.