Saukko kađula pysättää. Kuva: Liisa Koivulehto
Pieni, suruliselta näyttäävä, täytetty saukko kattelee sinnuu tummila klasisilmilä.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Saukola oon harmaa tröijy päälä. Sattaa lunta. Ihmisvirta kulkkee sen sivvu.
Tromssan kađuila oon ennen nähty täytettyi jääkarhuita ja porroi.
– Miksi teilä oon täytetty saukko ulko-oven vieressä?
– Jääkarhu olis ollu liijan tyyris! Sturla Solhaug City to Summit-putiikista naureskellee ja alkkaa muistelemhaan:
– Kerran meile tuli putiikhiin elläävä saukko. Ovi oli auki ja yhtäkkiä näjimä ette saukko livatti sishään. Se kätkeenttyi hyllyin alle ja taakse ja laukkoi joka paikassa ja meilä oli iso työ saađa sen ulos.
– Oonko tämä se saukko?
– Ei suinkhaan, tämä oon eri saukko. Mutta tämä oon kans aivan likeltä. Tuossa Isokađula oli ennen Figenschoun turkisputiikki. Sielä oli monta täytettyy elläintä ja ko putiikin lopetethiin, mie sain niitä, Solhaug muisteelee.
Putiikissa oon kettu, ilveskissa ja monnii linttui.
– Miksi saukola oon tröijy?
Solhaug muistelee:
– Yksi mies osti villatröijyn mutta hän pilasi sen ko hän pesi sen liijan lämpimässä veđessä. Hän toi tröijyn takaisin putiikhiin ja met hoksasimma ette se passaa saukole. Piđämä saukkoo ulkona ko ei sađa vettä. Turistit ottaavat kuvvii ja laittaavat niitä netthiin, Solhaug muistelee.
