– Miksi meitä oon painettu ja vastustettu niin paljon?

Reidun ja Åge Mellem. (Kuva: Liisa Koivulehto)

 

 

Ruijan kveeniliiton entinen johtaaja Reidun Mellem aikkoo muistela Tottuus- ja sovintokomisuunile siitä kunka valtio oon vaijenu kvääniistä ja painanu heitä alas koko hänen pitkän elämän aijan.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

– Valtio ja kirkko ei ole perustanheet kvääniistä mithään vasta ko aivan vähän aivan viimi vuosina, Reidun Mellem sannoo.

Hän oli perustamassa Ruijan kveeniliittoo vuona 1987 ja hän oon ollu aktiivinen seurakuntatyössä. Hän oli kveeniliiton styyrissä monta vuotta ja liiton johtaaja 1996-2001.

 

Ei vastattu

– Ko kveeniliiton perustethiin, otima paikala kontaktii monheen viranomaisheen, departtementhiin ja pääministerhiinki. Muistelimma uuđesta organisasuunista ja pyysimä rahhaa telefuunhiin, konttorihiin ja reissaamisheen. Kirjoitimma monnii preivii, mutta meile ei vastattu.

Vuossiin aijan kveeniliitto oon esittänny monenlaissii kulttuuritoimii niinko kvääniin kulttuurifondi, viikkoaviisi ja raatio- ja tv-programmii kvääniile mutta mithään ei ole annettu.

Se oli sama homma Kirkkoraatin kans.

– Silloin aivan alussa saima kuula ette Kirkkoraati oli alkanu intresseeraamhaan minoriteetiista. Het olthiin kuunnelheet saamelaissii. Se oli hyvä! Met pyysimä ette met kans saisima tulla muistelemhaan meidän histuurian ja kunka kirkko oon painanu meitä alas. Emmä saanheet vastausta, vaikka pyysimä sitä vielä toisenki kerran.

Ruijan kirkko perusti Saamen kirkkoraatin vuona 1992. Kväänin kirkkoraattii ei ole vieläkhään.

 

Valtio vaikeni kvääniistä

Ko ei tullu mithään vastausta, het ei saattanheet valittaat.

– Halusimma kohđatella ministeriitä mutta kukhaan ei halunu kohđatella meitä. Met lähätimmä preivii ja selvitimmä meiđän assiin niin siivosti ko saatoima ja pyysimä rahhaa ette saisima maksetuksi telefuunin, diiselii biilhiin ja hotelimaksot ko reissasimma. Emmä saanheet eđes vastausta, Mellem muistelee.

– Miltä se tuntui?

– Sie ymmärät ette sie et ole yhthään mithään. Sie et ole minkhään arvoinen, eđes frimerkkii het ei halunheet meiđän tähđen maksaa. Ajattele mikä arroganssi!  Met suutuima kans! Mutta met löimä päät suljetuita ovvii vasten kaksikymmentä vuotta – ja vaivuima.

Reidunin mies Åge meinaa ette mailmassa oon muitaki maita missä oon tämmöinen minoriteettipolitikki.

– Tyrkia sannoo ette heilä ei ole mithään kurdilaissii, hän sannoo.

– Kväänin kielen lopetethiin apukielenä koulussa 1930-luvula mutta saamen kieli pysyi. Kvääniitä norjalaistethiin kauvemin ja kovemin.  Valtio kans esti meitä pitämästä kontaktii suomalaisten kans vielä 1970-luvula: Passivaphaus tuli Pohjaismaitten välile 1950-luvula mutta se ei jällanu Tromssassa ja Finmarkussa, Åge Mellem muistaa.

 

«Tet häyttä freistata kovemin»

– Kvääniile sanothaan ushein: Tet häyttä freistata kovemin, niinko saamelaiset. Mitä sie ajattelet ko sie kuulet tämmöistä?

– Net ihmiset mie olisin mielelä halunu myötä kveeniliiton styyrhiin, eriliikaisesti alkuvuosina. Olema freistanheet saađa oikkeutta kvääniile. Komisuuni häyttyy selvittäät miksi meitä oon painettu ja vastustettu niin paljon.

 

Skeptinen

Reidun Mellem oon skeptinen: Negatiivissii assiita oon liijan paljon.

– Se oli päätetty ette meiđät jätethään syrjhään. Se oon kummalista ette komisuunin fokus oon saamelaisissa jokka oon saanheet nauttiit viranomaisten hyvästä tahđosta kauvoin aikkaa, Mellem sannoo.

– Entä sovinto?

– Antheeksipyyntö oon halpa mutta se tarvithaan kans toimii: koulussa, kirkossa, meediassa ja kuurttoo kulttuurile. Miksi meile ei anneta tukkee ko saamelaisileki annethaan?  Mie en ole sikkari ette viranomaiset haluthaan tiettäät mitä het oon tehnheet meile, Mellem sannoo.

– Luotatko sie komisuunhiin?

– En vielä. Mie olen kattelu ja kuunelu mutta mie en jaksa uskoot ette tottuus meiđän alas painamisesta oikkeestansa tullee esile.