Folk strømmet til Tromsø: Kvenseminaret 2018 trakk mye folk. – Dette må gjentas hvert år, lød konklusjonen. (Foto: Arne Hauge)
Tromssan kvääniseminaarissa 2018 kuulthiin raikkhaita ehđotuksii.
Arne Hauge
arne@ruijan-kaiku.no
– Jos rahhaa riittäis ja sinula olis kaikki valta – mitä sie ehottaisit? Millä keinola saisima tuloksii?
Debatinjohtaaja Anne-Karine Sandmo esitti tämän kysymyksen Tromssan kveeniseminaarin 2018 paneelille.
Haltin kväänisentterin johtaaja Pål Vegard Eriksen esitti ette maksettais palkan.
– Mie olen kuulu ette se oon maholinen oppia kvääniä puolessatoista vuuessa. Mutta kuka halluu käyttää tähän kaiken vapaa-aijan?
– Se ei olis iso raha Ruijalle jos se maksais 10-20 ihmiselle hyvän palkan siitä ette het opithaan kväänii. Muutaman vuuen päästä meilä olis kvääninkielisiä työtekkiijöitä kouluihiin, mediaan ja muihin tärkeishiin paikkoihiin, Eriksen meinaa.
Kväänimaayhistyksen johtaaja Leif Bjørnar Seppola sanoi ette majoriteettiväki tarvittee tietoa minoriteetiista.
– Mitä jos jokhaisela aviisila olis velvolisuus kirjoittaat joka viikko artikkelii minoriteetiista ja het sais tästä lisämakson? Tämä lisäis ymmärrystä siitä että tässä maassa assuu monenlaista väkkee.
Pohjais-Tromssan museuumin Nina Einevold Strøm haluais ette olis bussi missä koululaiset pääsis kattomhaan erilaisia kväänitapattummii sinne missä jotaki tapattuu.
– Mutta komuunit sannoovat ushein ette tämmöisheen ei ole rahhaa, Isovuonon kielisentterin Silja Skjelnes-Mattila sanoi.
Se oli kans toivet ette meediassa ja kouluissa olis enämen kväänin kieltä ja tiettoo kainulaisista.
– Minun toivet oon ette sie saisit käyä kväänin kielelä sekä lastentarhaan, peruskoulun ja jatkokoulun, Ruijan kveeniliiton johtaaja Hilja Huru sanoi.
Kvensk sammendrag av Liisa Koivulehto
