Teollisuus- ja rakennusalan konsultti satsaa arktisen alueen mahdollisuuksiin.

Anne Mäkinen

Itä-Suomesta kotoisin oleva kirvesmies ja rakennusalan insinööri Jari Hassinen (33) muutti Tromssaan 9 kuukautta sitten. Mukana muutossa olivat vaimo Hilkka ja 2-vuotias Veikka-poika. Nuoresta iästään huolimatta Hassinen on ehtinyt hankkia työkokemusta Suomen lisäksi Australiasta ja Hong Kongista. Kohteena ovat olleet lähinnä isot kaivos- ja kaasualan projektit.
Hassinen päätti satsata 2013 Suomessa perustamaansa Terrac -nimiseen rakennusalan konsulttifirmaansa myös Norjassa. Toimiala on sama kuin Australiassa eli konsulttityötä lähinnä isoissa rakennus- ja teollisuushankkeissa.
Norja valikoitui asuinpaikaksi monesta syystä.
– Norja ja Tromssa vaikutti hyvältä paikalta perheen kannalta, kulttuuri on samankaltainen kuin Suomessa ja pohjoisessa arktisella alueella on businesnäkökulmasta paljon mahdollisuuksia. On jopa vajetta koulutetusta väestä ja sitä kautta markkinapotentiaalia.

– Kieli on pakko oppia
– Onko se totta, että suomalaiset eivät halua puhua vieraita kieliä?
– On se varmaan jossain määrin, mutta se voi olla myös vähän sukupolvikysymys. Pelkästään Internett on parantanut suomalaisten englanninkielen taitoa valtavasti, Hassinen toteaa.
– Kieli on pakko oppia, jos meinaa yrittäjänä pärjätä täällä. Ei kannata pelätä kielen oppimista, jos miettii Norjaan muuttamista. Vähemmän sitä kuitenkin oppii kotona Suomessa kuin paikan päällä. Alkuun pärjää ja elossa säilyy englanniksikin, ja kovalla työllä norja rupeaa sujumaan, neuvoo Hassinen, joka väittää syntyneensä ilman kielipäätä.

Vaikea päästä sisälle
– Oletko sinä integroitunut Norjaan ja Tromssaan?
– Norjaan on vaikeampi integroitua kuin Australiaan. Se johtuu varmasti kulttuurista: Australia on niin iso paikka ettei siellä, toisin kuin Suomessa ja Norjassa, kysellä mistä tulet. Norjalaiset ovat tosi ystävällisiä, mutta läheisten ystävien löytyminen perheellisellä on vienyt aikaa, hän sanoo.
Tromssan suomalaisyhteisö on toiminut tukena ja Tromssan ruijansuomalaisen yhdistyksen kautta on löytynyt ihmisiä, joilta voi kysyä neuvoa käytännön asioitten suhteen, ja joistakin on tullut myös kavereita.– Varjopuolena on tietysti se, että tulee puhuttua liikaa suomea.

Realismia, rohkeutta ja seikkailunhalua
– Mitä vaatii Suomesta Norjaan muutto ja vielä bisneksen perustaminen?
– Sen voi varmasti tehdä monella tavalla. Itsellä auttoi asioiden listaaminen. Ei talon tai auton myynti ole niin ihmeellistä. Pitää pystyä kestämään hetkellistä epämukavuutta, kun arki muuttuu, mutta on helpomaa, jos suhtautuu tähän tehtävälistana ja ottaa listasta tehtävän kerrallaan.
– Itsellä auttaa tietty suunnitelmallisuus ja insinöörimäinen konkretia. Meillä tämä on ollut kahden vuoden projekti, kun ensin olen myynyt ideaa perheen sisällä. Alussa vaimo ei ollut ajatuksesta yhtä innostunut. Tämmösten isojen juttujen taakse on saatava molemmat, ja jos molemmat eivät halua lähteä, ei se kannata.
Hän toteaa että iso muutos ja myllerrys vaativat koko perheeltä sitoutumista.
– Väkisin perässä raahaaminen syö voimavaroja siitä mihin niitä pitäisi kohdistaa. Ulkomaille muutto on projekti, johon moni pystyy jos vaan päättää pystyvänsä.
– Tarviiko siihen rohkeutta?
– Jos elämässä tärkeintä on täydellinen ennustettavuus, voi muutto hyvinkin vaatia rohkeutta. Toisaalta kaikki voi muuttua äkillisesti, vaikka olisi elänyt koko elämänsä samassa korttelissa. Turvallisuuden tunne onkin vähän harhaa. Itse mietin että mikä on pahinta mitä voi tapahtua, ja eihän ne yleensä niin pahoja juttuja ole. Alku oli tosi vaikea. Ja vaikka Suomessa lööpit revittelee Norjan tuplapalkoista, ei muuttoa kannata perustaa siihen. Arki on arkea joka paikassa. Se on iso kokonaisvaltanen muutos, ja realisti kannattaa olla.
– Tarvitaanko tähän seikkailunhalua?
– Varmasti kaikki, jotka vapaaehtoisesti lähtevät hyvästä tilanteesta, ovat jollain lailla seikkailunhaluisia.