Omasvuonoon pääsee Suomesta E8-tietä pitkin. Norjan  ja  kunnanraja on heti Kilpisjärven jälkeen. Kuva: Liisa Koivulehto

 

Suomenopettajan täysvirka on avoinna Omasvuonon kunnassa.

 

Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no

 

Hakuaika päättyy 15. toukokuuta. Työpaikkana ovat sekä Yykeänperän  (noin 80 prosenttia) että Hatun (noin 20 prosenttia) peruskoulut.

Virka on haussa toista kertaa, tällä kertaa kahden koulun yhteisenä täysvirkana.

 

Kahden koulun yhteisvirka

– Onko Hatun koulussa ollut suomenopetusta ja -opettajaa aikaisemmin?

– On toki. Suomenopettaja kävi meillä Omasvuonon kielikeskuksesta, mutta työt siellä lisääntyivät ja hänen piti jättää opetustyö. Panimme meidän koulun viran hakuun, mutta 20-24 prosentin virka ei ole kovin houkutteleva, ja siksi päätimme hakea opettajaa yhdessä Yykeänperän koulun kanssa, Hatun koulun rehtori Fosshaug kertoo.

Hatun koulussa on tällä hetkellä seitsemän suomenoppilasta. Ekaluokkalaisten kielivalinnat eivät vielä ole tiedossa, ja siksi viran prosenttijakauma koulujen välillä ei ole vielä määritelty.

– Miksi ilmoituksessa ei mainita mitään kväänin kielen opetuksesta?

– Kukaan vanhemmista ei ole valinnut kväänin kieltä lapsilleen, rehtori Fosshaug sanoo.

Syytä tähän ei ole selvitetty, mutta Fosshaug on kuullut yhden vanhemman viittaavan Suomen rajan läheisyyteen ja sanovan että lapsille on enemmän hyötyä suomen kielestä.

Tilanne on sama Yykeänperässä.  Yykeänperän koulun rehtori Lill Kvalberg Berntsen sanoo että monet vanhemmista ovat Suomesta muuttaneita ja se voi olla selitys siihen että kväänin opetusta ei ole pyydetty.

 

Suomen ja kväänin raja ei niin jyrkkä

Silja Skjelnes-Mattila Omasvuonon kielikeskuksesta sanoo että Omasvuonossa raja kväänin ja suomen kielen välillä ei ole niin selkeä ja jyrkkä kuin jossain muualla.

– Suomen kieli on tärkeä täkäläisille: Kilpisjärvellä käydään ahkerasti sekä mökeillä että kaupassa. Mutta vaikka työpaikkailmoituksessa ei mainita kväänistä, kieli on läsnä. Ei täällä mitään kirjasuomea puhuta, Skjelnes-Mattila sanoo.

Yykeänperän koulussa on kolmisenkymmentä suomen kielen oppilasta.

– Määrä on pysynyt stabiilina, ja mikä ilahduttavaa, yhä useampi opiskelee suomea 10. luokalle asti eli suorittaa koko kurssin, Skjelnes-Mattila kertoo.