Fra 1.1.2017 må de nordiske kirkene bekrefte antall medlemmer på samme måte som andre trosamfunn i Norge. Prest Anssi Elenius (innfelt) i den finske ev.lut. menigheten håper at flest mulig sender inn påmeldingsskjemaet. KUVA: KAROLIINA HUHTANEN/LIISA KOIVULEHTO
Valtio on asettanut uskonnollisille ja elämänkatsomuksellisille yhteisöille samat jäsenrekisterivaatimukset. Norjan suomalaiseen seurakuntaan kuuluvat jatkossa vain ne, jotka ovat vahvistaneet jäsenyytensä.
Liisa Koivulehto
liisa@ruijan-kaiku.no
Norjan suomalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan pappi Anssi Elenius sai tietää uudesta vaatimuksesta kesän alussa yhdessä ruotsalaisten ja islantilaisten kanssa. Tieto tuli yllätyksenä.
– Aluksi oli epäselvää että koskeeko jäsenyyden vahvistaminen vasta ensi vuoden alusta lähtien Norjaan muuttavia, mutta saimme pian tietää että se koskee ihan kaikkia, Anssi Elenius kertoo.
Oslo ja Akershusin maaherra kertoi asiasta yhteisessä palaverissa. Pohjoismaiset seurakunnat pyysivät lisäaikaa, mutta sitä ole myönnetty. Rekisteri pitää siis saada aikaan kuudessa kuukaudessa.
– Suurin haaste tämä on ruotsalaisille, jolla on yli 20 000 jäsentä, Elenius toteaa.
Suomalaisen seurakunnan nimilistalla on vain viidesosa ruotsalaisten määrästä. Suomen väestörekisteristä kirkkohallituksen toimittamassa luettelossa jäseniä on 4604. Heistä Norjan kirkon jäseniä on 438 ja viitisenkymmentä kuuluu johonkin muuhun uskonnolliseen tai elämänkatsomukselliseeen yhteisöön, eli tukeen oikeuttavia jäseniä on tänä vuonna 4117. Siitä kertyy noin 3,6 miljoonan NOK summa.
Uusi uskontolaki tulossa
Keskustelu uskonnollisista ja elämänkatsomuksellisista yhteisöistä käy kuumana Norjassa. Vuonna 2013 tuli NOU «Det livssynsåpne samfunn. En helhetlig tros- og livssynspolitikk» ja nyt hallitus suunnittelee uutta selontekoa (stortingsmelding) samasta aiheesta.
– Norja on vauras maa ja se tukee uskonnollisia ja elämänkatsomuksellisia yhteisöjä runsaskätisesti, ilman erillistä kirkollisveroa. Valtio suhtautuminen yhteisöihin on avointa. Hyvin toimivat periaatteet ovat tärkeitä sekä valtiolle että kansalaisille, Elenius luonnehtii.
Elenius kiittelee sekä pohjoismaisten seurakuntien yhteistyötä että yhteistyötä Oslon ja Akershusin fylkesmannin kanssa.
– Pidämme yhteyttä ja varmistamme että toimimme oikein.
Pohjoismaiset seurakunnat ovat pyytäneet jäseniään vahvistamaan jäsenyytensä. Suomalaiset voivat tehdä sen sähköisesti tai paperilla. Myös islantilaisilla on ilmoittautumislomake netissä. Ruotsalaisilla on lisäksi vielä mahdollisuus vahvistaa jäsenyys kännykällä.
Tietoa lähetetty nyt kaikille
Elenius kertoo että keväällä noin 4000 jäsenen koteihin lähetettiin infokirje, jossa kerrottiin jäsenyydestä seurakunnassa ja siitä mitä on tulossa. Kesäkuun alussa Norjan suomalainen seurakunta sai uuden osa-aikaisen sihteeri-tiedottajan, jolla on laajempi tehtävänkuva kuin eläkkeelle jääneellä kanslistilla.
– Saimme silloin kymmenkunta yhteydenottoa norjalaisilta jotka olivat esimerkiksi kasteen takia jääneet kirjoille johonkin suomalaiseen seurakuntaan, mutta joilla ei sen jälkeen ole ollut Suomen kanssa mitään tekemistä. Heidät luonnollisesti poistimme rekisteristämme. Toisilta saimme kiitosta: Joku oli asunut Norjassa 20 vuotta, mutta tämä oli ensimmäinen yhteydenotto seurakunnasta, Elenius kertoo.
Hän on ollut Norjan suomalaisena pappina vuoden päivät ja kertoo ihmetelleensä sitä että kaikilla jäsenillä ei ole ollut tietoa jäsenyydestä.
Seurakunnan jäsenlehti Kirkonkukon levikki on ollut 1000 kappaletta, mutta syyskuun puolivälissä se lähetettiin kaikille. Siitä nousi Facebookin «Norjassa rantautuneet suomalaiset»- ryhmässä vilkasta keskustelua: Yksi oli lehdestä ihmeissään tai ärsyyntynyt, toinen harmitteli kun ei ollut koskaan sitä saanut ja kolmas kiitteli lehteä.
Kysymys kirkollisen työn jatkumisesta
Lokakuussa, viikolla 41, seurakunta lähettää kaikille jäsenilleen kirjeen jossa se pyytää vastaanottajaa vahvistamaan jäsenyytensä seurakunnassa. Vahvistuksen voi tehdä joko paperipostitse tai sähköisesti.
Seurakunta vetoaa suomalaisen seurakuntatyön jatkumiseen: Kirkollisen ulkosuomalaistyön tukiverkkoa voidaan edelleen rakentaa Norjassa, suomalaisilla säilyy mahdollisuus puhua suomalaispapin kanssa äidinkielellään ja saada pappi maksutta kirkollisiin toimituksiin, esimerkiksi kastamaan lapsia ja vihkimään. Vetoomuksessa muistutetaan myös adventtikirkoista, joita suomalainen pappi käy pitämässä ympäri maata.
– Yritetään kääntää positiiviseksi
energiaksi
– Mitä tämä merkitsee seurakunnalle?
– Tämä on askel tulevaa uutta uskontolakia kohtaan, jossa jokaisen pitää itse olla aktiivinen omasta uskonnollisuudestaan. Jäsenyyden vahvistaminen vahvistaa myös yhteisöä. Kaikki yhteisöt ovat tasavertaisia, Elenius kuvailee.
Norjassa voi kuulua vain yhteen uskonnolliseen yhteisöön, eli ei voi kuulua yhtä aikaa sekä Norjan kirkkoon ja suomalaiseen seurakuntaan.
– Mutta jokainen, joka haluaa haluaa pysyä selvillä seurakunnan asioista, voi ilmoittautua postilistalle, Elenius muistuttaa.
– Paraneeko tiedotus?
– Olemme miettineet että Kirkonkukko voisi tulla ulos neljä kertaa vuodessa, ehkä hieman ohuempana. Verkkosivut ainakin uudistetaan.
Elenius kertoo jäsenrekisterin keräämisen ja ylläpitämisen tuottavan paljon työtä, minkä hän toivoo kääntyvän positiiviseksi energiaksi.
– Jännittääkö?
– Tietenkin. Kyse on taloudellisesta puolesta ja jännittää myös ihmisten reaktiot. Jännitys on myös positiivista: Toivon että ihmiset aktivoituvat. Norja on iso maa ja olisi hyvä luoda seurakunnalle yhteyshenkilöiden verkosto, Norjan suomalaispappi Anssi Elenius sanoo.
