Yhä useampi Övertorneån kunnan nuori vanhempi haluaa lapsensa oppivan meänkieltä esikoulussa vaikkei sitä itse osaa.

Göran Lahti

Näyttää siltä että meänkielellä on valoisa tulevaisuus. Övertorneån kunta on tänä syksynä nimennyt jokaiselle esikouluosastolle oman suomen- tai meänkielisen vähemmistökielen pedagogin. Kun he ensi kertaa kokoontuivat tuli esille että nuoret vanhemmmat jotka itse eivät ole oppineet meänkieltä haluavat nyt lastensa saavan sen mahdollisuuden.
– Enimmäkseen he haluavat että lapset voisivat puhua meänkieltä isovanhempiensa kanssa, sanoo Marja-Riitta Tenevall, Lyckebon esikoulusta Juoksengista.

Trendi koko kunnassa
Övertorneå on pinta-alaltaan suuri kunta mutta tämä trendi näkyy kaikissa kunnan esikouluissa. Lyckebon esikoulussa halutaan meänkieltä kun taas vanhemmat Älvbackenin esikoulussa toivovat enemmän suomenkieltä.
– Olemme jo pitkään puhuneet ruotsia ja suomea sekä myös meänkieltä kaikille lapsille ja huomanneet että lapset oppivat nopeasti. Jopa täysin ruotsinkieliset lapset ymmärtävät kun sanomme suomeksi että lähdemme ulos. He alkavat heti pukemaan vaatteita päälle, sanoo Maria Rautio, Älvbackenin esikoulusta.

Työ kantaa hedelmää
Vähemmistökielien koordinoija Sari Oja näkee työn kantavan hedelmää:
– En ole kokenut aikaisemmin, esikoulunopettajana työskentelemieni vuosien aikana että vanhemmat jotka itse eivät puhu meänkieltä kuitenkin haluavat että heidän lapsensa saisivat oppia sitä. Monet näistä lapsista jotka nyt ovat vanhempia ovat olleet mukana kun on laulettu ja luettu satuja suomenkielellä ja nyt haluavat että heidän lapsensa saisivat kokea saman. Tosi kivaa, sanoo hän.
Suomen- ja meänkielen hallintokunnan velvollisuutena tulee Övertorneån kunnan tarjota esikoulutoimintaa kokonaan tai osittain vähemmistökielellä sille joka niin pyytää.
– Tuntuu hyvältä että meillä on nyt selkeät puitteet vähemmistökielityön vahvistamiselle esikoulussa ja erityisen hauskaa että se tapahtuu juuri nyt kun kiinnostus on nousussa, sanoo Birgitta Nilsson, Övertorneån kunnan esikoulujohtaja.

Meänkieli
Meänkieli, jota ennen kutsuttiin Tornionlaakson suomeksi, on suomen kielelle läheistä sukua oleva suomalais-ugrilainen kieli. Kieli on vuodesta 2000 lähtien yksi Ruotsin virallisista vähemmistökielistä. Meänkieltä puhutaan lähinnä kuudessa Pohjois-Ruotsin kunnassa; varsinaisissa Tornionlaakson kunnissa Haaparannalla, Övertorneåssa ja Pajalassa, sekä Kirunassa, Gällivaarassa ja Kalixissa. Kieltä puhuvia näissä kunnissa arvioidaan olevan noin 25 000 – 60 000. Koko Norrbottenin läänissä heitä arvioidaan olevan noin 75 000.

 

Anna Fors ja Tina-Marie Lahti oon kaksi nuorta vaimoa jokka haluthaan ette heän lapset Bella ja Edith saava oppia suomea ja meänkieltä esikoulussa ja myöhemmin koulussa.

.

Nyväckt intresse för meänkieli

Allt fler unga svensktalande föräldrar i Övertorneå kommun som själva inte lärt sig meänkieli vill nu att deras barn ska få lära sig meänkieli och finska i förskolan.

Övertorneå är en stor kommun till ytan men trenden visar sig finnas på alla förskolor. På Lyckebo förskola är det mest meänkieli som efterfrågas medan föräldrar till barn på Älvbackens förskola i Pello önskar mer finska.
– Vi har länge gjort så att vi pratat både svenska och finska, alternativt meänkieli, till alla barn och vi märker att de lär sig fort, även helt svensktalande barn förstår när vi exempelvis säger på finska att vi ska gå ut. De börjar klä på sig direkt, säger Maria Rautio, Älvbackens förskola.

Arbete bär frukt
Sari Oja, minoritetsspråkssamordnare, Övertorneå kommun, ser arbetet bära frukt:
– Många av dessa föräldrar har varit med som barn när vi har haft sång- och sagostunder på finska och vill nu att deras barn också får uppleva det. Fantastiskt roligt, säger hon.
Som förvaltningskommun inom minoritetsspråken finska och meänkieli ska Övertorneå erbjuda barnomsorg helt eller delvis på de språken.
– Det känns bra att vi nu får en tydlig struktur i hur vi ska stärka arbetet med minoritetsspråk i förskolan och extra roligt att det sammanfaller med det här nyväckta intresset, säger Birgitta Nilsson, förskolechef i Övertorneå kommun.

 

Saken har vært publisert i Ruijan Kaikus papirutgave 15. desember 2014.