Flavut oon symboolit
Oletko sie joskus hunteerannu ette sie saattaisit olla saamelainen eli kainulainen? Mistä sie tietäisit sen – jos kukhaan vanhiimista tahi isovanhiimista ei halluu puhhuut siitä? Met olema laittanheet 10 punktin ophaan mistä saattaa olla appuu.
Eskild Johansen
eskild.johansen@itromsø
Monet oon kokenheet tämän: Sie olet kovola perheen ja suvun kanssa, oon juhla ja kaikki oon iloiset. Sitte joku suvun nuorempi kyssyy jotaki mitä hän oon hunteerannu kauvoin:
– Olemako met lapin eli kväänin sukkuu?
Yhtäkkii kaikki oon vaiti. Vanhiimet kattelhaan alas eikä mihinkhään ja toivothaan ette puhe tästä assiista ei jatkuis.
Sitte suvun vanhiimet kielethään kaiken. Isä ja äiti alethaan puhumhaan jostaki aivan muusta niin ette hauska juhla ei pillainnu.
Sie olet täiväny herkhään punkthiin.
Met olema hakenheet kymmenen tyypilistä merkkii siitä ette sie saatat olla kväänin eli saamen sukkuu.
Pohjaisessa oon enämen ko tavalista ette suvussa oon monenlaissii juurii. Nämät faktat sie saatat iskeet pöythään seuraavan kerran ko sukujuhlassa tullee puhet tästä – piian viimi kerran.
1. Sie olet Pohjais-Tromssasta
1800-luvun väjenräknäämisten jälkhiin eninosa pohjaistromssalaisista olthiin kväänin ja/eli saamen sukkuu. Luvut ei ole aivan eksaktit sillä se räknäthiin sen mukhaan mitä kieltä ihmiset puhuthiin. Jos sinun suku oon asunu kauvoin Pohjais-Tromssassa sie saatat kattoot Friisin etnograafisista kartoista (1861) tulhaanko sinun isovanhiimat kainulaisesta eli saamelaista kylästä.
2. Sie olet Finmarkusta
Finmarkussa oon kainulaisten seutui ja saamelaisten seutui. Kaarasjoessa, Koutokeinossa ja Uuniemessä oon eninosa saamelaissii. Jos sie tulet Etelä-Varengista, Alattiosta eli Vesisaaresta se oon melkkein sikkari ette sie olet kainulaista eli suomen sukkuu. Jos sinun suku tullee Tenosta eli Porsangista se oon suuri maholisuus ette sinun suvussa oon sekä kväänii ette saamelaissii.
3. Sie tulet Kvalöyalta eli Tromssasta
Friisin etnograafisten karttoin jälkhiin koko Ulluvuono oli merisaamelaisten seuttuu. Merisaamelaissii oli kans Kaldfjordissa ja sen likivuonoissa Kvalöyala. Kvääniitä tuli Tromshaan kans 1800-luvula ja het asuthiin eriliikaisesti Nerstrandassa tahi Rannassa niinko kväänit sen käskethiin. Väjenräknääminen vuona 1845 näyttää ette 8 prosenttii kaupungin väjestä oli kainulaissii.
4. Sie olet kvääni ja piian saamelainenki
Monet kväänit, eriliikaisesti Pohjais-Tromssassa, oon kans merilapin sukkuu. Se oli näjes niin ette Tornionlaksosta tuli tänne paljon nuorii miehii. Ko het naithiin merisaamelaisen tytön het saathiin samala maata mitä het saatethiin alkkaat viljomhaan. Tällä laila kväänikulttuuri ja merisaamelaiskultuuri liitythiin toinen toisheen ilman ette niitä saattaa erottaat.
5. Sie olet laktoosi-intolerantti
Se oon tosi: Kväänit ja saamelaiset oon usheemin laktoosi-intolerantit ko ruijalaiset. Suomessa nuoin 17 prosentti väjestä oon laktoosi-intoleranttii ja saamelaisista 40-75 prosenttii. Monet kväänit oon saamelaista sukkuu. Ruijalaisista tyhä 9 prosenttii ei kestä maitosokkerii.
6. Sinun isovanhiimet kväänskäthään
Kielen vaihtuminen kväänistä, suomesta ja saamesta ruijhaan kesti kaksi eli kolme sukupolvee. Internaathiin tuli paljon opettaajii Etelä-Ruijasta ja kielimuoto internaatissa oli buukmooli. Tämä oli lasten ensimäinen kosketus ruijan kielheen ja siksi sie yhä kuulet ko monet vanhat kväänit ja saamelaiset puhuthaan hyvin korrektii buukmoolii (”jei”, ”dei” og ”mei”) mutta muuten pohjaisruijalaisela nuotila.
7. Sie tulet lestadiolaisesta suvusta
Eninosa lestadiolaisista oli kainulaissii ja saamelaissii. Herätys alkoi Tornionlaksossa 1800-luvula kainulaisten ja eriliikaisesti porosaamelaisten piirissä. Saarnamiesten matkassa herätys levisi Pohjais-Ruijan rannoile ja juurtui tänne. Toisen mailmansoan jälkhiinki saarnat tulkithiin rukoushuonheissa saameksi ja kvääniksi. Tromssassa aktiviset lestadiolaiskylät oon Kaldfjordissa ja Ulluvuonossa, justhiinsa sielä missä oon asunu merisaamelaissii.
8. Sinula oon usseempi kansalinen juhlapäivä
Saamelaisten kansalispäivä eli ”Saamenkansan päivä” oon 6. februaarikuuta. Saamenkonferenssi päätti tästä vuona 1992 ja se oon Ruijan, Ruottin, Suomen ja Ryssänmaan saamelaisten yhtheinen juhlapäivä. Kväänikansan päivää vietethään Ruijassa ja Ruottissa 16. marsikuuta.
9. Sie rakastat saunaa
Kväänit tuothiin saunan Pohjais-Ruijhaan. Saunan takia kainulaisten kotona oon ollu puhđasta ja hyvä hygieeni. Saunassa käyminen oon monile tärkkee yhä vieläki. Ruijan kveenimuseo tutki assiita vuona 2015 ja se näytti ette 90 prosentila vesisaarelaisista oon oma sauna. Tromssan ruijansuomalaisela yhistykselä oon Tromssansaaren pohjaiskärjessä oma rantasauna mitä kans Tromssan kveeniseuran jäsenet saahaan käyttäät.
10. Sie saat äänestäät Saamenkäräjän vaalissa
Usseimat vähemistöoikkeuet oon kollektiiviset, paitti yksi: Äänestäminen Saamenkäräjän vaalissa. Sinun ei tarvitte osata saamee, se oon nokko ette yksi iso-isovanhiimista oon oppinu saamee lapsena. Kainulaisetki saatethaan liittyyt äänestäjäjoukhoon justhiinsa siksi ko monila kainulaisila oon saamelaiset juuret.
Kalttiit: Friisin etnograafiset kartat vuuelta 1861, Digitalarkivet.no, National institute of health – forskningsprosjekt Lifestyle, Genetics, and Disease in Sami, Norsk innvandringshistorie med Einar Niemi, Wikipedia.no, Sametinget.no og Kvener.no.Oletko sie kväänin eli saamen sukkuu?
