Suomi täyttää ensi vuona 100 vuotta ittenäisenä valtiona. Tätä aijothaan juhliit koko vuođen sekä Suomessa ette muissa maissa monela eri tavala. Ruijassaki!
Juhlavuođen alussa kaikki kainulaiset, kväänit, ruijansuomalaiset ja Norjan suomalaiset pyyđethään osalistumhaan valokuvakonkurranshiin. Teema ja motiivi oon met itte: Norjan suomalaiset, kväänit, ruijansuomalaiset, kainulaiset, suomalaisten jälkiläiset… ja kunka met olema myötä rakentamassa pohjaisen perrii.
Met olema suuri joukko jolla oon monta nimmee. Joukkojen välilä oon joskus ollu riitaa. Olisko se mahđolista ette met alkaisimma toimiit enämen yhđessä? Se saattaa näyttäät nyt siltä.
Vielä parikymmentä vuotta aikkaa, ko kvääniliitto oli nuori ja kainulainen omakuva oli aika epäterävä ja heikko, se oli tärkkee markkeerata ero suomalaishiin. Ihan samala laila ruijalainen oon tehny erroo ruottalaishiin ja tanskalaishiin, sekä kielen ette kulttuurin alala! Ommaa heikkoo iđentiteettii rakenethaan vahvistamala eroi muihiin. Vasta sitte ko omakuva oon selkkee, ihminen oon turvalinen ja alkkaa kohđattelemhaan ja opastumhaan muihiin, ilman ette toiset oon meile uhka.
Suomalaiset saađhaan appuu omakuvale modernista Suomesta mutta kväänit oon olheet joukon näkkyymättömät usseitten sukupolvitten aijan. Onneksi meiđän kainulainen omakuva oon vahventunnu.
Se ette Ruijan valtio tunnusti ette kainun kieli oon oma kieli, oli ensimäinen suuri askel. Se oli oikkeesti paljon suurempi ja tärkkeempi assii ko se ette olima saanheet staattuksen nasunaalina minuriteettina. Se mikä staattus sinun joukola oon euruppalaisessa konvensuunissa ei ole semmoinen assii minkä sie tunnet itte joka päivä sinun elämässä mutta kieli oon meiđän ihon alla ja päälä joka hetki: kieli mitä met itte puhuma eli mitä meiđän vanhiimet ja esivanhiimet oon puhunheet.
Siitä ette kielen hyväksythiin ja se sai nimen, tuli paikala seurauksiita. Jo seuraavana vuona Tromssan universiteetti alkoi opettamhaan kainun kieltä. Ajatus oli kyteny jo monta vuotta ja nyt liekit saathiin ilmaa. Yhđentoista vuođen aikana tuli ulos nelje kainunkielistä rommaanii. Niitten avula se oli mahđolista kirjoittaat kainun kielen grammatikin vuona 2014. Lapset ja nuoret oon saanheet kväänin kielen oppikirjat. Pyssyjovessa oon aloitettu kainun kielipesän. Nyt Tromssan universiteetti sannoo ette vuođen 2017 syksylä sie saatat alkkaat täälä kainun kielen masteriopinot.
Suomalaiset oon tukenheet ja osalistunheet voimalisesti kainun kielen elästyttämisheen. Tämä oon fiini esimerkki siitä kunka mahtaaviita tuloksii met saama yhđessä. Tätä met häyđymä juhliit yhđessä!
Toivoma ette vuona 2017 met juhlima vielä vahveman yhtheistyön alkkuu.
Toivoma ette vuona 2017 met juhlima vielä vahveman yhtheistyön alkkuu.
